JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla julkaistaan lapsilukijoiden lähettämiä tiedeaiheisia kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastaavat. Tämä opinnäyte käsittelee sitä, kuinka asiantuntijat selittävät tieteellistä epävarmuutta yleisölle näissä tiedevastauksissa. Tieteellisen epävarmuuden popularisointi on Suomessa vähän tutkittu aihe.

Aineistona käytetään kolmea palstalla julkaistusta materiaalista koottua kokoelmateosta, jotka on julkaistu vuosina 2015, 2018 ja 2020. Opinnäytteessä analysoidaan yhteensä 161 eri tiedevastausta, jotka käsittelevät eläimiä, avaruutta ja kulttuuria.

Tutkielmassa käytetään pääasiassa laadullista menetelmää. Päämenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Määrällisistä menetelmistä käytetään sisällön erittelyä.

Tulosten perusteella tieteellinen epävarmuus ei ole harvinaista Lasten tiedekysymykset -palstalla julkaistuissa tiedevastauksissa. Analysoiduista vastauksista 68 eli noin 42 prosenttia sisälsi epävarmuutta. Tulokset haastavat tutkimuskirjallisuudessa esiintyvän ajatuksen, että suurelle yleisölle suunnatussa tieteellisessä sisällössä systemaattisesti vähätellään epävarmuuden tekijöitä tai ne poistetaan kokonaan.

Vastausten tavoissa käsitellä tieteellistä epävarmuutta voidaan erottaa neljä eri teemaa: 1. Tiedon riittämättömyys: asiasta ei ole riittävästi tietoa. 2. Kiistanalaisuus: vastauksen/tiedon esitetään vaihtelevan merkittävästi tai jonkin verran riippuen siitä, keneltä (asiantuntijalta) asiaa kysytään. 3. Kehittyminen: tietoa ei esitetä muuttumattomana vaan kehittyvänä pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. 4. Suhteellisuus: tieto ei ole yksiselitteistä. Tiedon todenperäisyyteen voivat vaikuttaa moninaiset tekijät, kuten yksilöstä, tilanteesta tai kontekstista johtuvat erot

Tiedon riittämättömyyden teema oli koko aineiston mittakaavassa yleisin ja kiistanalaisuuden teema harvinaisin.

Tiedon riittämättömyyden teemaa esiintyi erityisesti eläinvastausten joukossa. Teeman yleisyys voi johtua siitä, että teemaan liittyvät selitystavat voivat tuntua asiantuntijoista luontevilta ja selkeiltä. On myös mahdollista, että vaihtoehtoisia teemoja on pidetty epäkiinnostavina lapsiyleisön näkökulmasta tai liian vaikeina heidän ymmärrettäväkseen. Teeman yleisyys tukee jonkin verran näkemystä siitä, että epävarmuuden ja sen syiden tarkka selittäminen ei usein toteudu populaarissa tiedesisällössä.

Sekä kiistanlaisuuden teema että etenkin kehittymisen teema olivat yleisimpiä avaruusvastauksissa. Tämä saattaa heijastaa avaruustieteiden alan muista analyysin tiedealoista eriävää tapaa popularisoida tiedesisältöä. Avaruustieteilijät vaikuttavat halukkaammilta keskustelemaan omasta alastaan dynaamisena toimijana ennemmin kuin kokoelmana faktoja. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että alan suhteellisen lyhyttä historiaa ovat leimanneet suuret edistysaskeleet ja nopeasti kehittyvä ja muuttuva tietoperusta.

Tutkimus osoittaa, että Lasten tiedekysymykset -palstan perusteella suomalainen tieteellisten asiantuntijoiden yhteisö selittää epävarmuutta suositulla populaarilla alustalla varsin monipuolisin keinoin