University of Oulu

Parkkiintuneen korpisoturin tunteet : rintamasotilaan kirjeitä jatkosodan ajalta 1941–1944

Saved in:
Author: Silvennoinen, Lotta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Pages: 76
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202206203062
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Silvennoinen, 2022
Publish Date: 2022-06-21
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kinnunen, Tiina
Reviewer: Kinnunen, Tiina
Leinonen, Johanna
Description:

Tiivistelmä

Tutkimukseni käsittelee Muhokselta kotoisin olleen Martin kirjeet Siikajoelta kotoisin olleelle Lempille jatkosodan ajalta. Kirjeenvaihto alkoi postikortilla 1.11.1941 ja ensimmäinen kirje on lähetetty 14.11.1941. Kirjeenvaihto jatkui aina siihen asti, kunnes Martti pääsi siviiliin eli viimeinen kirje on lähetetty 15.11.1944. Martin kirjoittamia kirjeitä on säilynyt 229 kappaletta. Kirjeiden avulla pariskunta tutustui toisiinsa ja alkoi seurustella. He menivät naimisiin juhannuksena 1944. Avioliitto kesti 37 vuotta ja päättyi Martin kuolemaan.

Tutkimukseni sijoittuu uuden sotahistorian kentälle ja tarkemmin tunteiden historian ja kirjetutkimuksen alalle. Kirjeiden tarkoituksena oli sodan poikkeusolosuhteissa ylläpitää ja toisaalta myös luoda ihmissuhteita. Sota-ajan kirjeistä löytyy suuria tunteita, kokemuksellista pohdintaa ja traagisia kohtaloita, mutta eniten ne sisälsivät arkista yhteydenpitoa. Sodan tuottama maantieteellinen etäisyys merkitsi sitä, että kirjeiden välityksellä opittiin nimeämään ja sanallistamaan tunteita. Tutkimuksessani analysoin Martin kirjoittamia kirjeitä kolmesta näkökulmasta: kirjeille annetut merkitykset, kirjeiden mahdollistama tapa käsitellä parisuhdetta ja kirjeiden välittämä kuva sodasta. Kaikissa näissä teemoissa huomioidaan niihin liittyvät tunteet, tunteiden ilmaisu sekä muutos.

Lähteiden analysoimisessa käytin metodina lähilukua. Lähiluku tarkoittaa kiinnostavan lähdeaineiston avaamista keskittymällä sen yksityiskohtiin. Tarkoitukseni oli ymmärtää kirjoitustyyliä, kirjeiden sisältöä sekä kirjeiden luonnetta. Kirjeitä tarkastelin sekä yksittäisinä kirjeinä että laajempana kokonaisuutena osana kirjeenvaihtoa huomioiden samalla tarkasteltavien ilmiöiden historiallisen kontekstin. Lähiluku liittyy myös käyttämääni mikrohistorian näkökulmaan. Näitä hyödyntäen kirjeiden ilmaukset asettuvat kontekstiinsa sekä ilmiöinä että taustalla olleina ihmisten kokemuksina, joita kirjeiden tekstit pyrkivät kuvaamaan.

Martin kirjeistä nousi esiin paljon tunteita liittyen parisuhteeseen ja sotaan. Esimerkkejä tunteista: rakkaus, ikävä, mustasukkaisuus, turhautuminen ja ahdistuneisuus. Martti kirjoitti tunteistaan hyvin avoimesti ja välillä jopa itse pohti syitä tunteilleen. Parisuhde ja sota vaikuttivat hänen tunteisiinsa, mutta parisuhde sotaa enemmän. Tutustumisen ja kihloissa olon aikana kirjeet olivat hyvin tunnepitoisia, mutta naimisiin menon jälkeen kirjeiden sisältö niin sanotusti arkistui. Sodan luomat poikkeusolosuhteet lisäsivät voimakkaampia tunnekokemuksia ja ylipäätänsä lisäsivät tunteista kirjoittamista. Olihan kirjeenvaihto ainut keino ylläpitää parisuhdetta. Kirjeiden sisällöstä ja tunteista on mahdollista jatkaa vielä monilla uusilla tutkimuksilla. Mielenkiintoisia aiheita olisi perehtyä lisää sotilaiden mustasukkaisuuteen tai sotaan liittyviin tunteisiin ottamalla tarkastelun kohteeksi usean sotilaat kirjeet.

see all

Subjects:
Copyright information: © Lotta Silvennoinen, 2022. Except otherwise noted, the reuse of this document is authorised under a Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). This means that reuse is allowed provided appropriate credit is given and any changes are indicated. For any use or reproduction of elements that are not owned by the author(s), permission may need to be directly from the respective right holders.
  https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/