JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Carl Gustav Jungin vaikutus analyyttisen psykologian kehittymiseen on ollut merkittävä. Jungin käsitteistössä ja teoriassa yhdistyvät filosofia, teologia, psykologia ja paikoin jopa parapsykologia. Jungilainen käsitteistö voidaan nähdä laajana ja tulkinnanvaraisena. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kartoittaa Carl Gustav Jungin mielen teorian keskeisintä käsitteistöä ja niiden kautta ymmärtää analyyttisen psykologian taustoja. Käsitteistön avulla pyrin mallintamaan Jungin mielen teoriaa ja sitä kautta sekä ymmärtämään tiedostamattoman ja tietoisen mielen välistä vuorovaikutusta että lisäämään keskustelua käsitteistön ympärille. Tutkimuskysymys on: Mitkä ovat Jungin teorian keskeisimmät käsitteet?

Jungilaisen narratiivin keskiössä on tietoisen ja tiedostamattoman mielen dialogi, jonka tavoitteena on itseymmärryksen kasvaminen. Jungin teorian keskiöön nousevat niin ikään tiedostamattoman mielen sisältämät arkkityyppiset rakenteet. Ne voidaan nähdä perittyinä psyykkisinä valmiuksina, joiden pohja on pitkälti viettirakenteissa. Olen rajannut kirjallisuuden perusteella keskeisimmiksi käsitteiksi tiedostamattoman, egon, persoonan, varjoarkkityypin, animan ja animuksen, itsearkkityypin ja individuaation.

Käytän kirjallisuusanalyysissani tutkimusmetodina kommentoivaa narratiivista kirjallisuuskatsausta (Salminen, 2011). Salmisen (2011) mukaan sen avulla pystytään luomaan helppolukuinen ja kattava kuva tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta. Tutkimuksessani hyödyntämä aineistoni on ollut monipuolinen ja aineistovalintojani eivät ole ohjanneet tiukkarajaiset metodiset säännöt. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus valikoitui metodiksi, sillä analyysini tavoitteena ei ole ollut tavoitella analyyttisinta lopputulosta.

Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että jungilainen psykologia toimii käsitteistön ja teorian osalta narratiivisena ja kysymyksiä herättävänä lähestymistapana ihmisen psyykkisiin prosesseihin ja niiden lainalaisuuksiin. Teorioiden abstraktin, metafyysisen ja tulkinnanvaraisen luonteen vuoksi ne ovat joutuneet myös monialaisen kritiikin kohteeksi. Empiirisen ja tieteellisen prosessin kannalta Jungin teoriat ovat haastavia, johtuen pitkälti psyykkisten prosessien subjektiivisesta luonteesta. Kritiikki on kuitenkin tärkeä osa jungilaisen psykologian sopeuttamista ja kehittämistä nykypäivän tarpeisiin.