Positiiviseen psykologiaan pohjautuvat menetelmät nuorten hyvinvoinnin edistämisessä
Mynttinen, Ilona (2022-09-04)
Mynttinen, Ilona
I. Mynttinen
04.09.2022
© 2022 Ilona Mynttinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202209043380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202209043380
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia positiivisella pedagogiikalla on nuorten hyvinvointiin, ja millaisia ovat ne keinot, joilla hyvinvointia voidaan mahdollisesti parantaa koulussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja lähdeaineistona käytettiin pääasiassa uusia tieteellisiä artikkeleita.
Koululaisten hyvinvointi vaikuttaa laskevan alakoulun jälkeen. Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmannella nuorella on ahdistus- ja masennusoireita. Etenkin tyttöjen tyytyväisyys elämään on alhaisella tasolla nuoruudessa. Kouluissa hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn käytetään positiivista pedagogiikkaa, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Positiivinen pedagogiikka on ajankohtainen aihe kasvatustieteissä. Sitä hyödynnetään laajasti kasvatus- ja opetustyössä ympäri Suomea, mutta edelleen tarvitaan lisää tutkimusta etenkin sen soveltamisesta kouluissa.
Positiivisessa psykologiassa keskeisintä on edistää sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia. Positiivisessa psykologiassa hyvinvointi ymmärretään muodostuvan viidestä yhtä tärkeästä osa-alueesta: myönteisistä tunteista (Positive emotions), sitoutumisesta (Engagement), ihmissuhteista (Relations), merkityksellisyydestä (Meaning) ja saavuttamisesta (Accomplishment). Näiden osa-alueiden alkukirjaimet muodostavat positiivisen psykologian hyvinvointiteorian nimen, PERMA. Hyvinvoinnin tehokkaaseen tukemiseen vaaditaan kaikkien PERMA-teorian osa-alueiden sisällyttäminen koulunarkeen. Tutkimuksen perusteella PERMA-teoria vaikuttaa olevan sopiva kouluissa käytettäväksi.
Positiivisen pedagogiikan tehokkuutta on testattu kouluissa erilaisten ohjelmien avulla. Tehty tutkimus osoittaa, että paras vaikutus hyvinvointiin saavutetaan käyttämällä monipuolisesti eri positiivisen pedagogiikan lähestymistapoja ja ohjelmia sekä antamalla nuorille valinnanmahdollisuuden. Erityisesti luonteenvahvuuksiin liittyviä harjoituksia tekemällä on mahdollista edistää hyvinvointia, sillä vahvuuksien käytöllä ja hyvinvoinnilla on todettu olevan yhteys.
Koululaisten hyvinvointi vaikuttaa laskevan alakoulun jälkeen. Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmannella nuorella on ahdistus- ja masennusoireita. Etenkin tyttöjen tyytyväisyys elämään on alhaisella tasolla nuoruudessa. Kouluissa hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn käytetään positiivista pedagogiikkaa, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Positiivinen pedagogiikka on ajankohtainen aihe kasvatustieteissä. Sitä hyödynnetään laajasti kasvatus- ja opetustyössä ympäri Suomea, mutta edelleen tarvitaan lisää tutkimusta etenkin sen soveltamisesta kouluissa.
Positiivisessa psykologiassa keskeisintä on edistää sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia. Positiivisessa psykologiassa hyvinvointi ymmärretään muodostuvan viidestä yhtä tärkeästä osa-alueesta: myönteisistä tunteista (Positive emotions), sitoutumisesta (Engagement), ihmissuhteista (Relations), merkityksellisyydestä (Meaning) ja saavuttamisesta (Accomplishment). Näiden osa-alueiden alkukirjaimet muodostavat positiivisen psykologian hyvinvointiteorian nimen, PERMA. Hyvinvoinnin tehokkaaseen tukemiseen vaaditaan kaikkien PERMA-teorian osa-alueiden sisällyttäminen koulunarkeen. Tutkimuksen perusteella PERMA-teoria vaikuttaa olevan sopiva kouluissa käytettäväksi.
Positiivisen pedagogiikan tehokkuutta on testattu kouluissa erilaisten ohjelmien avulla. Tehty tutkimus osoittaa, että paras vaikutus hyvinvointiin saavutetaan käyttämällä monipuolisesti eri positiivisen pedagogiikan lähestymistapoja ja ohjelmia sekä antamalla nuorille valinnanmahdollisuuden. Erityisesti luonteenvahvuuksiin liittyviä harjoituksia tekemällä on mahdollista edistää hyvinvointia, sillä vahvuuksien käytöllä ja hyvinvoinnilla on todettu olevan yhteys.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]