JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Syventävän tutkielman tarkoituksena on arvioida raskausdiabetekseen sairastuneiden naisten raskaudenaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksia sekä loppuraskaudessa koettua terveyttä suhteessa sokeriaineenvaihdunnaltaan terveisiin verrokeihin. Tutkielma pohjautuu monikeskusyhteistyössä toteutetun FinnGeDi-tutkimuksen (Finnish Gestational Diabetes study) kliinis-geneettisen haaran laajaan tapaus-verrokkiaineistoon. Raskaana olevat naiset on rekrytoitu tutkimukseen synnyttämään tullessa aikavälillä 1.2.2009–31.12.2012 seitsemässä suomalaisessa synnytyssairaalassa. Syventävää tutkielmaa varten aineistosta valittiin äidit, jotka ovat palauttaneet rekrytointivaiheessa täytettäväksi annetun kyselylomakkeen, jonka avulla on kartoitettu laajalti vanhempien elintapoja, koettua terveyttä sekä muita terveystietoja. Kaikkinensa tutkielman aineisto koostuu 1030 raskausdiabetekseen sairastuneesta naisesta ja 935 verrokista.

Tutkielmassa havaitaan, että raskausdiabetekseen sairastuneiden naisten vapaa-ajan liikunnan kokonaiskuormitus määritettynä MET-tunteina viikossa oli logaritmisella asteikolla 2,1 (keskihajonta 1,1) ja verrokeilla 2,5 (keskihajonta 1,1) (OR 0,81, 95 % LV 0,75–0,89). Alhaisempi kokonaiskuormitus selittyi raskausdiabetekseen sairastuneiden naisten korkeammalla raskautta edeltävällä BMI:llä (OR 0,93, 95 % LV 0,84–1,02). Sen sijaan raskausdiabetesta sairastavien naisten raskaudenaikaiset ravitsemustottumukset olivat verrokeita edullisemmat. Heidän havaittiin käyttävän enemmän kuiturikkaampia matalan glykeemisen indeksin ruoka-aineita ja vähemmän korkean glykeemisen indeksin tuotteita, mikä kuvastaa hyvin toteutunutta ravitsemushoitoa. Oman terveydentilansa raskausdiabeetikot kokivat viisiportaisella asteikolla arvoituna useammin heikommaksi kuin verrokit (OR 0,70, 95 % LV 0,60–0,83).