JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkimukseni tarkastelee eräässä hankkeessa lisäresurssina toimineiden varhaiskasvatuksen opettajien kuvauksia lasten tuen tarpeisiin vastaamisesta ja tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lisäresurssina toimineet varhaiskasvatuksen opettajat kertovat vastanneensa lasten tuen tarpeisiin sekä millaisena tuen toteuttaminen näyttäytyy varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamana.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa pohjautuu varhaiserityiskasvatukseen ja siihen olennaisesti linkittyvään inklusiivisuuden käsitteeseen. Viitekehyksen toisessa osassa avataan tuen järjestämiseen liittyviä periaatteita ja tuen eri muotoja. Aineisto kerättiin toukokuussa 2022 teemahaastattelun muodossa Teams -sovelluksen kautta. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui yhtä aikaa neljä lisäresurssina toiminutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajat vastasivat lasten tuen tarpeisiin useiden eri tuen muotojen kautta, jotka vastauksia analysoidessa jaoteltiin tuen pedagogisiin, hoidollisiin ja rakenteellisiin muotoihin. Kuvaukset tuen toteuttamisesta jakautuivat sekä hyötyihin että haasteisiin. Tulokset osoittivat, että lisäresurssin avulla pystyttiin tukemaan paremmin lasten osallisuutta ja vastaamaan lasten tuen tarpeisiin. Suurin osa opettajista kuvasi ajan lisääntyneen lapsiryhmässä, mikä vähensi riittämättömyyden tunnetta. Työtä kuvattiin mielekkääksi ja lisäresurssina toimiminen oli mahdollistanut paljon eri asioita. Opettajat toivat esille myös haasteita, jotka liittyivät esimerkiksi haastavaan ryhmärakenteeseen, kielteisiin asenteisiin sekä päiväkodin tilaratkaisuihin. Tuen toteuttamiseen tarvittavina tekijöinä pidettiin lapsiryhmän sopivaa mitoitusta, riittäviä resursseja, yhteistyötä ja työhön sitoutumista sekä pedagogista johtamista. Tutkimuksen keskeiseksi johtopäätökseksi nousi kehittämistyön jatkaminen ja siinä yhä vahvemmin varhaiskasvatuksen opettajien äänen kuuleminen