JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Lasten liikkumattomuus on huolestuttava ja kasvava ilmiö. Koululla on suuri rooli siinä, millaisena lapset liikunnan kokevat. Kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista motivoiva arviointi koululiikunnassa on. Tavoitteena on selvittää, miten arviointia ja palautetta tulee antaa oppilaille, jotta heidän motivaationsa liikuntaa kohtaan kasvaa tai edes pysyy ennallaan. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostuu tieteellisistä artikkeleista sekä perusteoksista. Ainestoa olen kerännyt eri tietokantoja hyödyntäen.

Tutkielmasta käy ilmi, että oppilaiden motivaatioon voidaan vaikuttaa arvioinnilla ja palautteella. Yhtä oikeaa tapaa antaa palautetta ei kuitenkaan ole. Monet tutkijat viittaavat tuloksissaan itsemääräämisteoriaan. Kun oppilaan kolme psykologista perustarvetta täyttyvät, on hän motivoitunut toimintaan. Palautteella ja arvioinnilla voidaan vaikuttaa etenkin koettuun pätevyyteen ja autonomiaan. Palaute tulee antaa liikuntasuorituksesta, mahdollisimman pian ja mielellään yksityisesti. Tuloksista ilmenee positiivisen pedagogiikan tärkeys. Oppilaiden vahvuuksien huomioiminen hyödyntää oppilaita vielä myöhään aikuisiälläkin. Myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ohjaa opettajia antamaan myönteistä palautetta ja huomioimaan oppilaiden vahvuudet.

Tutkielmaani voidaan pitää luotettavana, sillä monet tutkijat ovat saaneet aiheesta samankaltaisia tuloksia. Tulokset ovat siltä osin myös yleistettävissä. Lisäksi tutkimukset, joihin tutkielmassa viitataan, ovat vertaisarvioituja. Liikunnan arviointi voi koitua haasteelliseksi sen laajuuden vuoksi, eikä tulokset anna kauheasti konkreettisia toimintamenetelmiä, joten jatkotutkimus aiheesta on paikallaan.