Persoonallisuuden piirteiden vaikutus työhyvinvoinnin kokemuksiin
Viinikka, Laura (2022-12-05)
Viinikka, Laura
L. Viinikka
05.12.2022
© 2022 Laura Viinikka. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212053657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202212053657
Tiivistelmä
Kandidaatintyöni käsittelee persoonallisuuden piirteiden vaikutuksia työhyvinvoinnin kokemuksiin. Keskeisenä teoriana on Big Five -persoonallisuuspiirteet, joiden osuutta työhyvinvoinnin kokemuksissa on tutkittu ja tunnistettu. Tutkimuskysymykseni on: ”Miten persoonallisuuden piirteet vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemuksiin?” Ensiksi kuvaan mitä persoonallisuuden piirteet ovat. Toiseksi tarkastelen työhyvinvoinnin niin negatiivisia kuin positiivisia kokemuksia. Viimeiseksi etsin tutkimustuloksia varsinaiseen tutkimuskysymykseeni eli siihen miten persoonallisuuden piirteet vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemuksiin.
Persoonallisuuden piirteet kuvastavat ihmisten keskimääräisiä käyttäytymistaipumuksia, jotka ovat melko riippumattomia ajasta ja paikasta. Piirteet vaikuttavat ihmisten sosioemotionaaliseen toimintaan ja näkyvät niin tunteiden, ajatusten kuin käyttäytymisen tasoilla. Piirteitä on lähestytty leksikaalisesta eli puhutun kielen näkökulmasta, sekä persoonallisuustestien näkökulmasta, joista jälkimmäinen on ollut merkittävämpi käytännön kannalta. Työhyvinvointi on ajassamme koetuksella, kun yhteiskunta muuttuu ja väestö vanhenee. Yksilön tasolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi epävarmuutta tulevaisuuden työnäkymistä tai suurenevia vaatimuksia työpaikalla. Työhyvinvoinnin kokemuksista käsittelen seuraavia: työuupumus, työssä tylsistyminen, työholismi, työtyytyväisyys ja työn imu.
Tutkimustulosten mukaan neuroottisuus ja ekstroversio vaikuttavat selkeimmin työhyvinvoinnin kokemuksiin Big Five -persoonallisuuspiirteistä. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tietämystä näiden piirteiden vaikutuksesta työhyvinvoinnille. Neuroottisuus oli säännönmukainen työpahoinvoinnin osatekijä, kun taas ekstroversio vaikutti positiivisesti työhyvinvointia lisäten. Tutkimusmenetelmäni on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla tutkimusaiheesta saadaan kokonaiskuva. Tutkielman lähteet ovat monipuolisia, joiden avulla aiheesta saadaan kuvailevaa ja yhteen kokoavaa tietoa.
Persoonallisuuden piirteet kuvastavat ihmisten keskimääräisiä käyttäytymistaipumuksia, jotka ovat melko riippumattomia ajasta ja paikasta. Piirteet vaikuttavat ihmisten sosioemotionaaliseen toimintaan ja näkyvät niin tunteiden, ajatusten kuin käyttäytymisen tasoilla. Piirteitä on lähestytty leksikaalisesta eli puhutun kielen näkökulmasta, sekä persoonallisuustestien näkökulmasta, joista jälkimmäinen on ollut merkittävämpi käytännön kannalta. Työhyvinvointi on ajassamme koetuksella, kun yhteiskunta muuttuu ja väestö vanhenee. Yksilön tasolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi epävarmuutta tulevaisuuden työnäkymistä tai suurenevia vaatimuksia työpaikalla. Työhyvinvoinnin kokemuksista käsittelen seuraavia: työuupumus, työssä tylsistyminen, työholismi, työtyytyväisyys ja työn imu.
Tutkimustulosten mukaan neuroottisuus ja ekstroversio vaikuttavat selkeimmin työhyvinvoinnin kokemuksiin Big Five -persoonallisuuspiirteistä. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tietämystä näiden piirteiden vaikutuksesta työhyvinvoinnille. Neuroottisuus oli säännönmukainen työpahoinvoinnin osatekijä, kun taas ekstroversio vaikutti positiivisesti työhyvinvointia lisäten. Tutkimusmenetelmäni on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla tutkimusaiheesta saadaan kokonaiskuva. Tutkielman lähteet ovat monipuolisia, joiden avulla aiheesta saadaan kuvailevaa ja yhteen kokoavaa tietoa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32003]