JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Lapsuus- ja nuoruusvuosina rakennetaan pohjaa aikuisiän hyvinvoinnille. Tässä tutkielmassa käsitellään yhtä hyvinvoinnin tukemisen työkalua: kirjallisuusterapeuttista toimintaa. Kirjallisuusterapeuttinen toiminta juontuu kirjallisuusterapiasta ja se voi näyttäytyä erilaisten termien, kuten esimerkiksi runoterapian, satuterapian ja kirjoittamisterapian, kautta. Sen tavoitteena on tukea yksilön hyvinvointia. Kirjallisuusterapeuttisen toiminnan avulla pyritään sanallistamaan koettuja tunteita ja tuomaan esille ajatuksia, jotka painavat yksilön mieltä. Kirjallisuusterapeuttisessa toiminnassa korostuu sopivan ympäristön ja tarinan lisäksi sitä seuraava aktiviteetti. Lukemista voidaan pitää itsessään terapeuttisena, mutta kirjallisuusterapeuttista toimintaa siitä tulee silloin, kun sitä käsitellään jollain tapaa. Suunnatessa huomio pedagogiseen ympäristöön, opettaja toteuttaa kirjallisuusterapeuttista toimintaa ryhmässään havaitsemien tarpeiden kautta Tutkielma esittelee kirjallisuusterapian historiaa siirtyen kirjallisuusterapeuttisen toiminnan käyttöön ja lastenkirjallisuuden terapeuttiseen vaikutukseen.

Oma tutkimukseni käsittelee opettajien käsityksiä ja kokemuksia kirjallisuusterapeuttisesta toiminnasta. Näitä olen tarkastellut fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty Webropol-kyselylomakkeella ja etäyhteydellä toteutetuilla haastatteluilla. Kohderyhmänä toimivat esi- ja alkuopetuksessa työskentelevät opettajat. Aineisto koostui lopulta pienestä otannasta, joka käsittää sisälleen viiden opettajan pohdinnat aiheesta. Aineiston pienuuteen vaikuttivat mahdollisesti vielä vuonna 2021–2022 vaikuttanut maailman levoton tilanne Covid-19 ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan vuoksi ja se, että aihe ei välttämättä ole yleisesti tuttu terminä opettajien keskuudessa. Kirjallisuusterapeuttinen toiminta näyttäytyi esi- ja alkuopettajien työskentelyssä lähinnä valmiin lasten- ja ammattikirjallisuuden kautta. Kirjallisuuden avulla kerrottiin käsiteltävän aiheita kuten rauhoittuminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Haasteiksi koettiin sopivan aineiston kerääminen ja siihen menevä työaika. Tärkeänä huomiona koettiin kirjallisuuden tarjoama samaistumisen tunne ja toivo siitä, että lukija tai kuulija voi myös selvitä haastavasta tilanteestaan.

Developmental bibliotherapy viewed by preschool and first grades teachers

Abstract

The basis for mental wellbeing during adulthood is built throughout childhood. This thesis examines one form of supporting this: developmental bibliotherapy. It is an approach that encompasses subtypes such as poetry therapy, therapeutic storytelling and writing therapy. Its goal is to support the wellbeing of an individual. Through the use of developmental bibliotherapy, latent emotions can be verbalized in addition to bringing forth thoughts weighing on one’s mind. Aspects such as an appropriate environment and narrative are important, but also the activity following the developmental bibliotherapy is a focal point in its use. Reading can be considered as a therapeutic act in itself, but it evolves into developmental bibliotherapy when processed further. In a pedagogical environment, a teacher utilizes developmental bibliotherapy based on the needs they observe within a group. Beginning from presenting the historical background, the current thesis also examines its implementation into a pedagogical environment as well as its therapeutic effects.

The goal of this thesis is to examine teachers’ views and experiences about developmental bibliotherapy and how literature is used to support mental wellbeing. Research material for the thesis consists of a Webropol -survey and qualitative interviews gathered from teachers of different educational stages. The sample size of the study remained small which can partly be explained with global events unravelling during the time of conducting this thesis. Additionally, the term developmental bibliotherapy is still fairly unfamiliar among teachers. The results showed that developmental bibliotherapy is implemented through already existing professional and children’s literature by educators participating in the study. Calming down and the feeling of togetherness were topics explored through developmental bibliotherapy Assembling the appropriate material was seen as time consuming which was one of the challenges perceived in the thesis. The feeling of relatability as well as the hope brought to dire situations was seen as some of the benefits of developmental bibliotherapy.