JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten teknologiakasvatus on kehittynyt suomalaisessa koulumaailmassa ja millaisia vaikutuksia teknologiakasvatuksella on ollut myös käsityökasvatuksen kehitykseen. Samalla tutkielmassa tutustuttaessa teknologiakasvatuksen historiaan pyritään etsimään sen roolia tämän päivän koulumaailmasta. Rajasimme aiheen peruskoulukontekstiin, sillä käsityön oppiaineen opetus keskittyy peruskoulun ajalle. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Suomalaisen koulun teknologiakasvatuksen juuret ulottuvat Uno Cygnaeuksen ja kansakoulun ajalle. Käsityötä on puolestaan opetettu tytöille jo ennen kansakoulua ja poikien käsityö kehittyi kansakoulun rinnalla. Teknologiakasvatusta ja käsityökasvatusta onkin tutkittu runsaasti sekä yhdessä että erikseen. Aiheesta tuotettu suomalainen tutkimus painottuu pääasiassa 1900-luvun loppupuolelle peruskoulu-uudistuksen jälkeiseen aikaan.

Yhteiskunnan teollisten muutosten siivittämänä myös koulun tarve kehittää teknologiakasvatusta kasvoi. Useissa johtavissa teollisuusmaissa onkin otettu jo 1990-luvulla teknologiakasvatus omana oppiaineenaan käyttöön. Suomessa tässä ei olla onnistuttu, vaikka Tapani Kananoja ja Matti Lindh omistivat työuransa teknologiakasvatuksen muokkaamiselle koulumaailmaan sopivaan muotoon. Uuden oppiaineen paikasta ei olla päästy yhteisymmärrykseen, sillä teknologia on kehittynyt tiiviiksi osaksi kaikkea ihmisen toimintaa. Niinpä teknologiakasvatuksen osa-alueita löytyy lähes kaikista peruskoulussa opetettavista oppiaineista.

Tutkielma pohjalta voidaan todeta, että teknologiakasvatuksen kehityskaari peruskoulussa elää yhteiskunnallisten muutosten, vallitsevien asenteiden, tehtyjen tutkimusten sekä opetussuunnitelmien mukana. Teknologiakasvatuksen ja käsityökasvatuksen suhde osoittautui vuorovaikutukselliseksi sillä molemmat vaikuttavat toisiinsa. Koulukontekstissa keskeisinä vaikutuksen välittäjinä toimivat opetussuunnitelmat.