JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Luonnontilaisten soiden määrä on vähentynyt merkittävästi Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana. Syynä tähän on ihmistoiminta ja maankäytön muutokset. Erityisesti metsätalouden ojituksilla on suuri rooli Suomen soiden tilan heikentymisessä. Viime aikoina tähän on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota, mikä on vastaavasti johtanut metsäojitettujen soiden ennallistamisen ja siihen liittyvän tutkimuksen lisääntymiseen. Perinteisten ennallistamismenetelmien, eli esimerkiksi ojien tukkimisen, rinnalle on otettu käyttöön vesienpalautus, jossa kuivuneelle suolle ohjataan vettä reunaojituksesta kaivetuilla syöttöojilla. Menetelmä on uusi ja tutkimustietoa siitä ei juuri ole.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin dronekartoituspohjaisten seurantamenetelmien toimivuutta soiden hydrologisessa seurannassa. Samalla pyrittiin tarkastelemaan vesienpalautuksen vaikutusta seurantakohteille. Kohteille tehtiin dronekuvaukset yhteensä neljä kertaa; alku- ja loppukesinä 2021 ja 2022. Vesienpalautus kohteille suoritettiin loppusyksyllä 2021. Droneaineiston avulla tarkasteltiin kohteiden maanpinnan korkeuksissa tapahtuvia muutoksia, SAGA-märkyysindeksejä, normalisoitua vesi-indeksejä ja ortokuvatulkintaa. Tutkielmassa tarkasteltiin myös objektiperustaisen kuva-analyysin käyttömahdollisuuksia seurannan kannalta. Käytettyjä menetelmiä verrattiin perinteisen maastossa tapahtuvan vedenpinnan tason seurannan tuloksiin samoilta kohteilta.

Vuosien välisten maastomallien muutokset olivat pääsääntöisesti linjassa maastossa mitatun vedenpinnan tason kanssa. Myös normalisoitu vesi-indeksi oli joltain osin toimiva menetelmä ja sillä oli tilastollisesti merkitsevä lineaarinen yhteys vedenpinnan tason kanssa alkukesien kuvissa (R2 = 0,4038). Ortokuvatulkinnan avulla pystyttiin seuraamaan rimpipintojen muutosta hyvin kasvukauden alussa. SAGA-märkyysindeksien mallintaminen ei ollut täysin onnistunutta mahdollisesti liian pienien kuvausalueiden takia. Loppukesän tuloksia normalisoidun vesi-indeksin ja ortokuvatulkinnan osalta häiritsi lisääntynyt kasvillisuus. Tutkielmassa ei onnistuttu kunnolla tarkastelemaan vesienpalautusten vaikutusta. Syynä tähän oli kuvausalueen liian pieni koko, mahdollisesti epäonnistuneet tarkasteltavat vesienpalautusojat ja suuri ero seurantavuosien sulamisvesien määrässä. Vaikutti kuitenkin siltä, että vesienpalautusojat onnistuivat ylläpitämään märkyyttä vähäsateisen kauden ajan ja samalla nostamaan kohteiden vedenpinnan tasoa. Tulosten perusteella dronekartoituksella on potentiaalia ennallistamisen seurannassa.