JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Alzheimerin tauti on etenevä aivoja rappeuttava sairaus, joka aiheuttaa muun muassa dementiaa ja kognitiivista heikentymistä. Tauti on maailmanlaajuisesti yleinen, eikä siihen ole vielä löydetty parannuskeinoa, minkä takia siitä tehdään paljon tutkimusta mahdollisten terapeuttisten kohteiden löytämiseksi. Mikrogliasolujen, keskushermoston ensisijaisten immuunisolujen, on jo pitkään tiedetty pelaavan jonkinlaista roolia Alzheimerin taudissa. Jo itse Alois Alzheimer kuvaili reaktiivisten gliasolujen läsnäoloa neuriittisten plakkien ympärillä. On kuitenkin vieläkin epäselvää, onko mikrogliasolujen aktivaation eli mikroglioosin vaikutus Alzheimerin taudin patologiaan suojeleva vai edistävä. Mikrogliasolut ovat komplekseja soluja, joiden toimintamekanismeja Alzheimerin taudissa ei vielä tarkasti tiedetä. Varmaa kuitenkin on, että ne ovat keskeisessä osassa säätelemässä hermoston tulehdusreaktiota, joka on yksi olennaisista ominaisuuksista Alzheimerin taudissa. Johtuen mikrogliasolujen kyvystä adaptoitua mikroympäristöönsä, ne ovat kykeneväisiä todella monipuolisiin vasteisiin, ja pystyvät omaksumaan monta fenotyyppiä. Alzheimerin taudissa mikrogliasolut ovat aktiivisessa muodossa, ja ne ympäröivät aivoihin kerääntyneitä beeta-amyloidiplakkeja, käynnistäen hermostollisen tulehdusreaktion. Keskeisen säätelevän roolinsa ja monipuolisuutensa ansiosta mikrogliasolut ovatkin mahdollisesti potentiaalisia terapeuttisia kohteita Alzheimerin taudin hoidossa.