JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli perehtyä siihen, miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut yleisväestön ja COVID-19-potilaiden ahdistuneisuuden ja masennuksen esiintyvyyteen. Tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva kyseisen pandemian vaikutuksesta kyseisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyteen näissä edellä mainituissa populaatioissa. Lisäksi perehdyttiin COVID-19-pandemian aikaisiin riskitekijöihin, joilla on masennusta ja ahdistuneisuutta lisäävä vaikutus.

Kirjallisuushaku suoritettiin keväällä 2021 ja se kohdennettiin julkaistuihin systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin. Kirjallisuushaussa käytettäviä tietokantoja olivat Pubmed ja Scopus. Hakua rajattiin niin, että vain aikaisintaan vuoden 2019 julkaisut näkyivät haussa. Pubmed-haku tuotti 211 systemaattista kirjallisuuskatsausta ja Scopus-haku 127. Hakutuloksien arvioimiseen käytettiin apuna Covidence-ohjelmaa. Kirjoituskielenä piti olla englanti ja aiheena masennuksen ja/tai ahdistuneisuuden esiintyvyys yleisväestössä ja/ tai COVID-19-potilailla. Aineistosta suljettiin pois esimerkiksi muut kuin systemaattiset kirjallisuuskatsaukset sekä tutkimukset, joissa kohdepopulaationa ei ollut yleisväestö tai COVID-19-potilaat. Tarkat mukaanottokriteerit täyttäviä systemaattisia kirjallisuuskatsauksia oli 20 kappaletta.

Katsauksien ikäjakauma, sukupuolijakauma ja otoskoko vaihtelivat. Suurin osa osallistujista oli yli 18-vuotiaita ja naisia oli yli 50 prosenttia. Iso osa tutkimuksista koski Kiinan väestöä. Katsauksissa masennuksen ja ahdistuneisuuden mittaamiseen oli käytetty useita eri mittareita esim. GAD-7- ja DASS-21- asteikkoja.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan COVID-19 pandemia vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen maantieteellisestä alueesta, populaatiosta ja sukupuolesta riippumatta. Pandemia vaikuttaa negatiivisesti yleisväestön mielenterveyteen, ja COVID-19 potilaiden mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on suurta. Kirjallisuuskatsauksissa yleisväestön keskuudessa masennuksen esiintyvyys vaihteli välillä 16–34% ja ahdistuneisuuden esiintyvyys välillä 15–41%. Covid-19-potilaiden keskuudessa masennuksen esiintyvyys vaihteli välillä 29–65% ja ahdistuneisuuden esiintyvyys välillä 37–47%. Erot sukupuolten välillä ja myös eri maiden välillä olivat ristiriitaisia eri tutkimusten välillä.

Riskitekijöitä COVID-19-pandemian aikaiseen masennukseen ja ahdistuneisuuteen olivat katsauksen mukaan mm. nuori ikä, naissukupuoli, median uutisoinnille altistuminen, huoli omista läheisistä ja pelko infektion saamisesta. Koronaviruksen estämiseksi tehdyt toimenpiteet kuten sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen ja karanteeni lisäsivät tutkimusten mukaan masennusta ja ahdistuneisuutta väestössä.

Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että yleisväestön ahdistuneisuuden ja masennuksen esiintyvyydet olivat pandemian aikana korkeammalla tasolla verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Lisäksi tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti sen, että COVID-19-potilaiden masennuksen ja ahdistuneisuuden esiintyvyydet olivat COVID-19-pandemian aikana korkeammalla tasolla kuin yleisväestön vastaavat esiintyvyydet. Katsauksen mukaan mm. naissukupuoli, nuori ikä ja pelko infektion saamisesta olivat riskitekijöitä pandemian aikaiselle ahdistuneisuudelle ja masennukselle.