JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Suomen koulujen teknologinen varustus on Euroopan parhaimpia, mutta teknologiaa hyödynnetään opetuksen ja oppimisen tukena verrattain vähän. Kouluissa on käytössä monia teknologiaan perustuvia apuvälineitä, mutta tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella nimenomaan tablettien käyttöä opetuksessa. Monissa lähdemateriaalina käytetyissä tutkimuksissa sekä opettajien että oppilaiden motivaatio nousi olennaiseksi tekijäksi tablettien opetuskäytössä, joten sen tutkiminen on kokonaisuuden kannalta olennaista.

Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka tutkii tablettien käyttöä kirjallisuuskatsauksesta löytyneen jaottelun perusteella. Tämän pohjalta tarkastelu on jaettu kymmeneen eri kategoriaan: augmentoitu ja virtuaalinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, kommunikaatio, dokumentaatio, palaute ja arviointi, pelillistäminen, yksilöllistäminen, tutkiva oppiminen, liikkuva oppiminen ja multimodaali oppiminen.

Eri pedagogisten käyttötapojen takana on usein syynä halu motivoida. Tämä tutkielma tutkii sitä, miten oppilaiden motivaatiota voi ruokkia ja ylläpitää siten, että motivaatio pysyisi kestävällä pohjalla.

Motivaation ulottuvuudet on jaettu kahteen eri pääkategoriaan: opettajan motivaatioon ja oppilaan motivaatioon. Kummassakin hyödynnetään sisäisen, ulkoisen ja amotivaation käsitettä, sillä kaikki motivoituminen ei ole teholtaan samanlaista. Sisäisen ja ulkoisen motivaation käsitteellisiä eroja voidaan hyödyntää motivaation vahvuuden ja kestävyyden optimoimiseen, ja tämäkin tutkielma pyrkii soveltamaan niitä tablettien opetuskäyttöön.

Tutkielman tavoitteena on saada laaja kuva tablettien käytöstä opetuksessa akateemisia lähteitä hyödyntämällä. Kokonaiskuvan avulla pyritään kokoamaan kaikki tiedonjyvät yhteen sellaisella tavalla, että siitä olisi konkreettisesti hyötyä pedagogisessa suunnittelussa.

Tutkielma on rajattu suomalaisen koulun kontekstiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö tämän tutkielman löydökset pätisi ulkomaisiin konteksteihin. Lähteinä on käytetty useita ulkomaisia tutkimuksia, mutta niiden yhteensopivuus suomalaisen kontekstin kanssa on harkittu tapauskohtaisesti.