JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ryhmässä ja isossa yhteiskunnassa eläminen antaa optimaaliset olosuhteet tautien leviämiselle, koska kontaktien määrä on runsasta. Lisäksi yhteiskunnassa elävillä muurahaisyksilöillä on usein korkea sukulaisuussuhde, jolloin ne ovat helposti alttiita samoille taudeille. Muurahaisten tautien torjunta on yksi keinoista välttää yhteiskunnassa elämisen negatiivisia vaikutuksia, joihin patogeenien leviäminen oleellisesti liittyy. Muurahaisten tehokasta tautien torjuntaa voidaankin pitää syynä sille, miksi niistä on tullut niin menestynyt lajiryhmä. Tarkastelen muurahaisten tautien torjumista fysiologiselta, geneettiseltä ja käyttäytymiseen liittyviltä tasoilta.

Metapleurarauhanen ja kutikula ovat fysiologisen tautien torjunnan keinoja. Metapleurarauhanen on muurahaisille ominainen rauhanen keskiruumiin mesosoomassa. Sen pääasiallinen tehtävä on tuottaa antimikrobisia aineita, joita käytetään pesähygienian ylläpidossa. Kutikula peittää monien hyönteisten, kuten myös muurahaisten kehon ulkopintoja. Se toimii fysiologisena suojana taudinaiheuttajia vastaan. Fysiologisen puolustautumisen lisäksi tautien torjuntaa tapahtuu geneettisellä tasolla geenien ja signaalivälitysreittien avulla.

Käyttäytymiseen liittyvät tautien torjumiskeinot liittyvät muurahaispesän organisaatioon, immuniteetin sosiaaliseen siirtymiseen sekä sairaiden yksilöiden hoitamiseen ja kuolleiden yksiöiden poistamiseen. Muurahaispesä on tarkkaan organisoitu eri osastoihin, joka jo itsessään vähentää kontakteja eri yksilöiden välillä rajoittaen tautien leviämistä. Muurahaispesä on suunniteltu siten, että eniten suojelua vaativat yksilöt eli kuningatar ja toukat ovat pesän keskellä ja vaarallisimmat ravinnonhakutehtävät hoitavat jo valmiiksi korkean kuolleisuusriskin omaavat vanhemmat työläiset. Muurahaisilla on sosiaalisina hyönteisinä apua toistensa hoitamisesta. Sosiaalisen hoidon eli allogroomingin avulla voidaan vähentää pesään tulleen taudin aiheuttamia kuolemia. Kuolleet yksilöt muodostavat merkittävän patogeenien lähteen pesän sisällä ollessaan, joten niiden nopea ja suunnitelmallinen poistaminen on tärkeä ennakoiva tautien torjuntakeino.

Muurahaisten tautien torjunnan tutkiminen voi auttaa ymmärtämään myös muiden ryhmässä elävien ja sosiaalisten lajien tautien torjuntaa sekä isännän ja patogeenien välistä suhdetta. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan vielä esimerkiksi muilla lajeilla, immuunigeenien osalta ja muurahaisten eri kehitysvaiheissa.