University of Oulu

“That’s not evolving, that’s devolving!” : Incidental vocabulary learning through watching TikTok videos

Saved in:
Author: Aho, Petra1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Pages: 79
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202301181054
Language: English
Published: Oulu : P. Aho, 2023
Publish Date: 2023-01-20
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kokkola, Lydia
Reviewer: Räisänen, Tiina
Description:

Abstract

The term “digital natives” was coined in 2001 (Prensky) to illustrate a common narrative that modern teenagers are acclimatised to digital environments. In recent years, the debate has focused on social media. One of the claims made in favour of allowing teenagers to use platforms such as TikTok is that it broadens their English vocabulary. TikTok is a social media platform that has recently gained popularity especially amongst youth. As an application, TikTok provides versatile content in various different overlapping forms. This thesis examines whether Finnish ninth grade pupils are able to learn new L2 English vocabulary from watching TikTok videos with no intentional vocabulary teaching. Hence, the focus of this study is on incidental L2 vocabulary learning through social media platform TikTok. The aim of this study is to understand how the context in which unfamiliar vocabulary appears impacts the learning, and how consuming media content such as TikTok videos might broaden pupils’ vocabulary. In order to achieve this goal, the study defined three research questions concerning 1) the size of the participants’ English vocabulary, 2) what impact does watching TikTok videos have on vocabulary knowledge and 3) how the contexts in which the vocabulary appear in affect the learning of the individual words.

The data for this study consist of material from a pre-test, intervention, and a post-test. The pre-test consists of an adapted version of the Vocabulary Size Test (VST) by Paul Nation that incorporates the test vocabulary from the chosen TikTok videos. The test consists of 140 test items in a form on multiple-choice questions and determines the receptive vocabulary sizes of the participants. The intervention consists of showing the participants a selection of six different TikTok videos in a variety of syntactic and semantic contexts. After the intervention, the retention of the chosen test items was investigated by using an adapted version of the Vocabulary Knowledge Test (VKT) by Paribakth and Wesche (1997). The analyses of the data from the VST consist of calculating the vocabulary sizes for each participant as well as analysing the distribution of those vocabulary sizes. The VKT analysis includes calculating the VKT scores of each participant and well as calculating and comparing the VKT results of the individual test items. After, the contexts of the test items were analysed to reveal the impact context has on retention of the test items.

The vocabulary sizes of the participants ranged from 3,300 word families to 9,900 word families, indicating that most of the participants’ vocabulary belonged to what Schmitt and Schmitt (2014) refer to as the “mid-frequency” range. That is, the participants had sufficiently advanced vocabulary to manage basic situations but were not able to handle advanced academic or specialist vocabulary. The results of the study revealed that watching TikTok videos can lead to recognition of the previously unfamiliar words. However, only the retention of one test item was statistically significant, which implies that incidental vocabulary learning alone is not a sufficient way of re-taining new L2 English vocabulary, but that deliberate vocabulary teaching is required as well. The contexts of the test items were found to affect the vocabulary learning, and the most influential contextual aspects found in this study were repetition and humour.

Sanaston oheisoppiminen TikTok videoiden katsomisen kautta

Tiivistelmä

Termi ”diginatiivit” keksittiin vuonna 2001 (Prensky) kuvaamaan kuvatakseen yleistä käsitystä siitä, kuinka nykypäivän nuoret ovat sopeutuneet digitaalisiin ympäristöihin. Viime vuosina keskustelu on keskittynyt erityisesti sosiaaliseen mediaan. Yhden nuorten sosiaalisen median käyttöä puoltavan väitteen mukaan esimerkiksi TikTokin kaltaiset alustat laajentaisivat nuorten englannin kielen sanavarastoa. TikTok on sosiaalisen median alusta, joka on kasvattanut viime aikoina nopeasti suosiotaan erityisesti nuorten keskuudessa tarjoten monipuolista sisältöä tekstien eri muodoissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, että oppivatko suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset uutta englannin kielen sanastoa TikTokin kautta ilman tarkoituksellista englannin kielen opetusta. Tutkielmassa täten keskitytään englannin sanaston oheisoppimiseen TikTokin kautta. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää kuinka tuntemattomien sanojen konteksti vaikuttaa oppimiseen ja kuinka TikTok-videoiden katsominen saattaa laajentaa osallistujien englannin sanavarastoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi määritettiin kolme tutkimuskysymystä koskien 1) osallistujien englannin kielen sanavaraston kokoa, 2) sitä, miten TikTok-videoiden katselu vaikuttaa sanaston tietämykseen ja 3) sitä, miten sanojen konteksti vaikuttaa yksittäisten sanojen oppimiseen.

Tutkielman aineisto koostuu esitestistä, interventiosta, sekä jälkitestistä. Esitestinä toimi muokattu versio Paul Nationin sanavarastoa mittaavasta testistä (engl. Vocabulary Size Test (VST)), johon on sisällytetty valittujen TikTok-videoiden sanastoa. Testiin sisältyi 140 monivalintakysymystä, jotka määrittivät osallistujien reseptiivisen sanavaraston koon. Interventio koostui kuuden eri TikTok-videon katsomisesta. Videot sisälsivät materiaalia monessa eri syntaktisessa ja semanttisessa kontekstissa. Intervention jälkeen koesanojen oppimista tutkittiin Paribakhtin ja Weschen (1997) sanaston osaamista mittaavalla testillä (engl. Vocabulary Knowledge Test (VKT)). VST:n analyysi koostui jokaisen osallistujan sanavaraston koon laskemisesta sekä tulosten jakauman analysoimisesta. VKT:n analyysi puolestaan koostui kokeeseen osallistujien pisteiden laskemisesta sekä yksittäisten koesanojen pisteytyksen laskemisesta ja analysoinnista. Viimeisessä vaiheessa koesanojen konteksteja analysoitiin, jotta saataisiin selville, miten konteksti vaikuttaa tuntemattomien sanojen oppimiseen.

Osallistujien sanavarastojen koot vaihtelivat 3,300 sanaperheestä 9,900 sanaperheeseen, mikä osoittaa, että suurin osa osallistujien sanavarastosta on toistumistiheydeltään keskitasoa (Schmitt ja Schmitt, 2014). Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujien sanavarasto oli riittävän edistyksellistä jokapäiväisen kielen ymmärtämiseksi, mutta ei tarpeeksi laajaa akateemisen sanaston tai asiantuntijasanaston ymmärtämiseksi. TikTok-videoiden katsominen voi tutkimustulosten perusteella johtaa aikaisemmin tuntemattomien sanojen tunnistamiseen. Kuitenkin vain yksi koesanojen tuloksista oli tilastollisesti merkittävä. Oheisoppiminen ei siis yksin ole riittävä tapa uuden englannin kielen sanaston oppimiselle, vaan tarkoituksellinen opettaminen on myös tarpeellista. Tutkimuksen tulosten mukaan tuntemattomien sanojen konteksti vaikuttaa sanaston oppimiseen. Merkittävimmiksi kontekstuaalisiksi vaikuttajiksi osoittautuivat sanojen toistojen määrä sekä huumori.

see all

Subjects:
Copyright information: © Petra Aho, 2023. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.