Englanti–suomi-koodinvaihto Suomeen muuttaneiden henkilöiden puhumassa kielessä
Westman, Taika-Sofia (2023-02-02)
Westman, Taika-Sofia
T.-S. Westman
02.02.2023
© 2023 Taika-Sofia Westman. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202302021100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202302021100
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani Suomeen muuttaneiden henkilöiden englanti–suomi-koodinvaihtoa. Tarkastelen tutkimuksessani koodinvaihtoon osallistuvaa sanastoa merkityksen näkökulmasta. Tutkin, millaista koodinvaihtoa tutkimusaineistossani ilmenee englannin ja suomen välillä, ja millaisia yhtymäkohtia tutkimustuloksillani on aiempien tutkimustulosten kanssa. Lisäksi selvitän informanttien metakielellisten kommenttien, lähdekirjallisuuden sekä oman tulkintani avulla mahdollisia syitä sille, miksi osa tutkimusaineistoni sanoista osallistuu koodinvaihtoon muita sanoja todennäköisemmin. Tutkimukseni edustaa aineistovetoista koodinvaihtotutkimusta.
Aineistoni koostuu kahdesta Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmaan kuuluvasta haastattelusta sekä yhdestä arkikeskustelusta. Hyödynnän tutkimuksessani edellä mainituista tehtyjä litteraatteja. Olen jaotellut tutkimusaineistosta löytyvät koodinvaihtotapaukset merkityksen perusteella neljään aiheryhmään, jotka ovat koulutussanasto, työ- ja ammattisanasto, tervehdykset, toivotukset ja kohteliaisuusfraasit sekä muu suomenkieliseen arkeen liittyvä sanasto. Olen vertaillut tutkimusaineiston koodinvaihtotapauksia pääsääntöisesti Backusin (2001) sekä Ben-Rafaelin (2001) tutkimustuloksiin. Tutkimustuloksistani löytyy yhtäläisyyksiä heidän tutkimustuloksiensa kanssa etenkin koulutussanaston sekä työ- ja ammattisanaston osalta.
Tutkimukseni tulosten perusteella syyt aineistoesimerkkien koodinvaihdon taustalla ovat moninaisia. Tutkimustulokseni ovat pääosin linjassa Backusin (2001) semanttisen spesifisyyden teorian sekä semanttisen alueen hypoteesin kanssa. Semanttisesti erittäin spesifejä sanoja ovat tutkimusaineistossani etenkin kulttuurisidonnaiset sanat, joiden mahdollisella matriisikielen mukaisella vastineella ei välttämättä ole täysin sama merkitys. Lisäksi osalla informanteista on ollut kokemusta esimerkiksi kouluttautumisesta tai työelämästä Suomessa, jolloin näihin semanttisiin alueisiin liittyvä suomenkielinen sanasto on tullut osaksi heidän kielenkäyttöään. Koodinvaihtoa voi myös motivoida muun muassa se, että kielenpuhuja ei tiedä matriisikielen mukaista vastinetta. Informanttien metakielellisten kommenttien perusteella myös ymmärretyksi tuleminen vaikutti olevan merkittävä syy koodinvaihdolle.
Aineistoni koostuu kahdesta Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmaan kuuluvasta haastattelusta sekä yhdestä arkikeskustelusta. Hyödynnän tutkimuksessani edellä mainituista tehtyjä litteraatteja. Olen jaotellut tutkimusaineistosta löytyvät koodinvaihtotapaukset merkityksen perusteella neljään aiheryhmään, jotka ovat koulutussanasto, työ- ja ammattisanasto, tervehdykset, toivotukset ja kohteliaisuusfraasit sekä muu suomenkieliseen arkeen liittyvä sanasto. Olen vertaillut tutkimusaineiston koodinvaihtotapauksia pääsääntöisesti Backusin (2001) sekä Ben-Rafaelin (2001) tutkimustuloksiin. Tutkimustuloksistani löytyy yhtäläisyyksiä heidän tutkimustuloksiensa kanssa etenkin koulutussanaston sekä työ- ja ammattisanaston osalta.
Tutkimukseni tulosten perusteella syyt aineistoesimerkkien koodinvaihdon taustalla ovat moninaisia. Tutkimustulokseni ovat pääosin linjassa Backusin (2001) semanttisen spesifisyyden teorian sekä semanttisen alueen hypoteesin kanssa. Semanttisesti erittäin spesifejä sanoja ovat tutkimusaineistossani etenkin kulttuurisidonnaiset sanat, joiden mahdollisella matriisikielen mukaisella vastineella ei välttämättä ole täysin sama merkitys. Lisäksi osalla informanteista on ollut kokemusta esimerkiksi kouluttautumisesta tai työelämästä Suomessa, jolloin näihin semanttisiin alueisiin liittyvä suomenkielinen sanasto on tullut osaksi heidän kielenkäyttöään. Koodinvaihtoa voi myös motivoida muun muassa se, että kielenpuhuja ei tiedä matriisikielen mukaista vastinetta. Informanttien metakielellisten kommenttien perusteella myös ymmärretyksi tuleminen vaikutti olevan merkittävä syy koodinvaihdolle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]