JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Selvitän kandidaatintutkielmassani erään länsiuusmaalaisen lukion opiskelijoiden kielikäsityksiä suomen kielestä vertaillen niitä heidän käsityksiinsä englannin kielestä. Kansanlingvistisessä tutkielmassani selvitän kyselylomakkeella esimerkiksi sitä, kuinka usein kumpaakin kieltä käytetään eri tilanteissa, millaiseksi kielten asemat arvioidaan tulevaisuuden Suomessa sekä sitä, kuinka läheisenä, tärkeänä tai hyödyllisenä kumpikin kieli koetaan. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti nuorimmat väestönosat käyttävät paljon aikaa internetin ja sosiaalisen median palveluissa, joissa englannin kielelle altistuu useammin kuin kasvokkaisissa kielenkäyttötilantaissa.

Tutkimustuloksista selvisi, että suomea käytetään aina tai usein lähes kaikissa esimerkkitilanteissa (kotona, koulussa, kavereiden ja sukulaisten kanssa, töissä, internetissä, sosiaalisessa mediassa ja videopelatessa), mutta kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa enemmän kuin englantia. Englanti hahmottui selkeästi virtuaalisen, laitevälitteisen kommunikaation kielenä, jota käytettiin eniten internetissä, sosiaalisessa mediassa ja videopelatessa. Hypoteesini oli, että runsas altistus englannille ja kielen käyttö vapaa-ajalla saisi informantit suhtautumaan englannin kieleen suunnilleen yhtä positiivisesti kuin äidinkieleensä suomeen. Päinvastoin saattaakin olla, että runsas englannin käyttö internetissä ja virtuaalisilla alustoilla saa kielen näyttämään arkipäiväiseltä Suomessa, minkä vuoksi informanteista valtaosa (60 %) arvioi englannin olevan uhka suomen kielen asemalle. Enemmistö informanteista uskoi englannin käytön myös lisääntyvän Suomessa 20 vuoden kuluttua. Kyselylomakkeen avovastauksissa tuli imi, että englannin uhkan arvellaan olevan nimenomaan suomalaisissa puhujissa itsessään, heidän piittaamattomissa asenteissaan ja liiallisessa sekä turhassa englannin kielen käytössä.

Tutkimustuloksissa korostui kielten välinen asema- ja arvoristiriita. Suomi koettiin englantia läheisemmäksi ja ainutlaatuisemmaksi ja suomen säilyttämistä pidettiin englannin säilyttämistä tärkeämpänä. Englantia kuitenkin pidettiin nykyaikaisempana ja valta-asemaltaan vakaampana suomeen verrattuna. Kummankin kielen tärkeys ja henkilökohtainen läheisyys tunnustettiin, mutta suomen kielen säilymisestä kannettiin huolta.