JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan havaittu ilmastonmuutos on väistämätön ja pääosin ihmisen aiheuttama ilmiö. IPCC:n lisäksi lukuisat muut tieteellistä tutkimusta tukevat organisaatiot, kuten AGU ja CCSP1, ovat ennustaneet ilmastonmuutoksen muuttavan maapallon maanpintaa ja ilmakehän koostumusta, josta aiheutuva pintalämpötilojen nousu muuttaa Maan ilmastoa. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosikymmenten aikana, teknologisen kehityksen myötä, historiallisen korkeisiin lukemiin. Kasvihuonekaasuista johtuva positiivinen säteilypakote on kasvanut 30 % vuodesta 1990, mikä on aiheuttanut muutoksia keskimääräisiin havaittuihin lämpötiloihin, sademääriin ja sään ääri-ilmiöiden esiintyvyyteen. Ilmaston muuttumisella on suuri vaikutus meriin, lumi -ja jääkerrostumiin sekäekosysteemeihin.

Ympäristön lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tullaan kokemaan yhteiskunnallisella tasolla, missä näkyvimmät haitat ovat taloudellinen eriarvoistuminen ja kansanterveyteen liittyvät eri puolilla maailmaa.

Koulutuksella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, hillitsemisessä ja sopeutumisessa. On siis ensisijaista, että opettajat ja oppilaat ovat tietoisia ilmastonmuutoksen syistä ja seuraamuksista, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida tarpeeksi ajoissa. Samalla hyvin koulutetut kansalaiset pystyvät osallistumaan aktiivisesti ja rakentavasti suuriin demokraattisiin päätöksentekoprosesseihin.

Valitettavasti useilla peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoille syvällisempi ymmärrys ilmastonmuutoksen alla piilevistä mekanismeista uupuu yhä, kuten Nousiaisen (2019) ja Shepardsonin (2009) tutkimukset osoittavat. Monesti kasvihuonekaasuja ja muita ilmakehän kaasuja ei erotella toisistaan, eikä Auringon ja Maan emittoimaa sähkömagneettista säteilyä. Tämä vuorostaan hankaloittaa ymmärrystä kasvihuoneilmiöstä ja siitä, kuinka se on sidoksissa Maan energiabudjettiin ja ilmastonmuutokseen. Tietyissä tapauksissa medialähteissä levitetty virheellinen tieto voi aiheuttaa opiskelijoilla mielikuvia, joiden mukaan ilmastonmuutos on edelleen kiistelty aihe tieteellisissä yhteisössä, eikä yleisesti hyväksytty teoria. Laadukkaalle ilmastokasvatukselle on siis tarve, jossa tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden tieto- ja taitotasoa ilmastonmuutokseen liittyen. Samaan aikaan opettajien on uusittava oppimiskäsityksiään ja sisällytettävä ilmastonmuutos keskeiseksi osaksi opetusta.

Ilmastokasvatuksen peruskäsitteistöön kuuluu kasvihuoneilmiö, jonka ymmärtäminen vaatii oppilailta riittävää tietotaitoa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet oppilaiden hallitsevan hyvin heikosti kasvihuoneilmiön toimintamekanismin. Tästä syystä ilmastonmuutos on nostettu peruskoulun opetussuunnitelmassa (2016) keskeiseksi käsitteeksi, pyrkimyksenä luoda oppilaille vakaa tietopohja ekososiaaliseen sivistykseen liittyvissä käsitteissä. Viime vuosina on otettu käyttöön ilmastokasvatuksen käsite, missä oppilaita kannustetaan ottamaan yhä aktiivisemmin osaa ilmastokysymyksiin ja tekemään ekologisesti kestäviä valintoja omassa elämässään.

Kasvihuoneilmiön kokonaisvaltainen ymmärrys asettaa oppilaille haasteita ja vaatii täsmällistä tietämystä useista fysikaalisista prosesseista. Näistä keskeisimpiä ovat absorptio, heijastuminen ja mustan kappaleen säteily, joista etenkin mustan kappaleen säteily käsitteenä on haastavaa sisäistää. Kasvihuoneilmi ̈on ymmärtäminen vaatii ennen kaikkea systeemiajattelua, eli kykyä tarkastella systeemin eri osien vuorovaikutusprosesseja ja kausaalisuutta.