JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Sudet ovat erittäin sosiaalisia laumaeläimiä, jotka elävät 3–11 jäsenen laumoissa. Tyypillisesti lauma on perhe, johon kuuluu vanhemmat ja niiden jälkeläiset. Susilauman jäsenet ovat läheisiä ja tekevät kaiken yhdessä pentujen hoidosta saalistamiseen.

Laumassa vallitsee selkeä hierarkia, joka on hieman erilainen vankeudessa ja luonnossa elävillä susilla. Vankeudessa hierarkia on lineaarinen, kun taas vapaana elävillä susilla se perustuu ikään. Kamppailu paremmasta valta-asemasta on harvinaista eikä sitä tapahdu juuri ollenkaan. Lauman hierarkia näkyy esimerkiksi susien asennoista sosiaalisen kanssakäymisen aikana.

Susien sosiaalistuminen alkaa jo pentuna. Noin 18–19 vuorokauden ikäisinä pennut alkavat reagoida useisiin sosiaalisiin ärsykkeisiin ja tutustumaan lauman muihin jäseniin. Sosiaaliset suhteet näkyvät esimerkiksi konfliktin jälkeisenä sovitteluna, rauhoitteluna tai lohduttamisena. Sudet ylläpitävät läheisiä välejään muun muassa leikkimällä.

Tehokas kommunikaatio lauman jäsenten välillä on tärkeää ja sudet kommunikoivat usein eri tavoin. Sudet käyttävät äänisignaaleja etenkin pitkän matkan päähän kommunikoimiseen. Äänisignaaleja on useita erilaisia, mutta niistä käytetyin on ulvominen. Hajusignaaleja sen sijaan käytetään esimerkiksi toisten jäsenten tunnistamiseen ja reviirin merkkaamiseen. Hajusignaaleihin kuuluvat erilaisten rauhasten eritteet, virtsa ja uloste.

Lauman jäsenten hyvä yhteistyökyky näkyy esimerkiksi saalistaessa. Yksinäinen susi pystyy kaatamaan isojakin saaliseläimiä, mutta laumassa metsästäminen on tuottavampaa. Susien ruokavalio vaihtelee asuinalueen mukaan, mutta tärkeimpiin saaliseläimiin kuuluu esimerkiksi hirvet ja peurat.

Susien laumakäyttäytymisen ja laumarakenteen tunteminen on tärkeää susien suojelun kannalta. Laumarakenne olisi hyvä ottaa huomioon etenkin metsästyksen suunnittelussa, sillä lisääntyvän yksilön tappaminen voi pahimmillaan johtaa susilauman hajoamiseen