JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

In this thesis the aim is to find perspectives to students’ emotions when they are coming to a foreign language school, where there might not even be a common language to communicate with. In the beginning was the attempt to define some concepts central to this literature review, but it was realized that defining concepts like emotion or second/foreign language is a sheer impossibility, due to their complexity. In the end it was clear that it is wiser to describe rather than to define these terms. Emotion cannot be seen purely as biological or cognitive or cultural or social, but rather as a phenomenon, where these aspects are interacting with each other. Also, a clear distinction of foreign and second language is not possible nor inclusive enough, to think of the diverse backgrounds one can have coming to a foreign language school.

The importance of researching emotions in a school setting/education is introduced by presenting study results on the impact of emotions in learning. The impact of the emotional state in the learning is clear. In for example younger students, exists a risk of seeing the constant evaluation and correcting measures of one’s mistakes in the learning process, as a failure, which can start a vicious cycle of negative emotions in the student. Living under fear of being corrected or evaluated must have an impact on the ability to concentrate or even try to speak during lessons. It can even from a neurological point of view have an impact on the memory or the ability to retrieve for example vocabulary from the memory. Positive emotions on the other hand are seen to enhance creativity, to improve thinking and problem-solving skills and even to broaden thought processes.

Due to the growing number of immigrants, it is recommended in the end of this thesis to do further research on the emotional states of also younger students when coming to a foreign language school. The focus in these studies should not only be in the negative emotions nor in learning a language but have a broader aspect of the environmental change in the student’s life.

Näkökulmia oppilaiden tunteisiin tullessa vieraskieliseen kouluun

Tiivistelmä

Tässä opinnäytetyössä pyritään löytämään näkökulmia oppilaiden tunteisiin, kun he tulevat vieraskieliseen kouluun, jossa heillä ei välttämättä ole edes yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Aluksi pyrin määrittelemään joitakin tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta keskeisiä käsitteitä, mutta tutkimuksen kuluessa kävi ilmi, että tunteiden tai toisen/vieraan kielen kaltaisten käsitteiden määritteleminen on niiden monimutkaisuuden vuoksi lähes mahdotonta. Määrittelyn sijaan pyrinkin tutkimuksessani kuvaamaan näiden käsitteiden moniulotteisuutta. Tunteita ei voida nähdä puhtaasti biologisina, kognitiivisina, kulttuurisina tai sosiaalisina, vaan pikemminkin ilmiönä, jossa nämä näkökohdat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vieraan ja toisen kielen selkeä erottelu ei myöskään ole mahdollista eikä riittävän inklusiivinen, kun ajatellaan, miten erilaisista lähtökohdista vieraskieliseen kouluun voi tulla.

Tunteiden tutkimisen tärkeyttä kouluympäristössä/opetuksessa esitellään erilaisten tutkimustulosten kautta, jotka käsittelevät tunteiden vaikutusta oppimiseen. Tunnetilan vaikutus oppimiseen on selvä, esimerkiksi nuoremmilla oppilailla on vaara, että he pitävät oppimisprosessin aikana tapahtuvaa jatkuvaa virheiden arviointia ja korjaamista epäonnistumisena, mikä voi käynnistää oppilaan negatiivisten tunteiden noidankehän. Korjaamisen tai arvioinnin pelossa eläminen vaikuttaa varmasti kykyyn keskittyä tai edes yrittää puhua oppituntien aikana. Se voi jopa neurologisesta näkökulmasta vaikuttaa muistiin tai kykyyn hakea esimerkiksi sanastoa muistista. Positiivisten emootioiden taas katsotaan lisäävän luovuutta, parantavan ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja ja jopa laajentavan ajatusprosesseja.

Maahanmuuttajien kasvavan määrän vuoksi tämän opinnäytetyön lopussa suositellaan jatkotutkimusta myös nuorempien oppilaiden tunnetiloista heidän tullessaan vieraskieliseen kouluun. Näissä tutkimuksissa ei tulisi keskittyä vain negatiivisiin tunteisiin eikä myöskään puhtaasti kielen oppimiseen, vaan niissä tulisi olla laajempi näkökulma ympäristön muutokseen oppilaan elämässä.