Voitonsiirron ja siirtohinnoittelun välinen yhteys kansainvälisen yrityksen näkökulmasta
Rojo, Teemu (2023-04-14)
Rojo, Teemu
T. Rojo
14.04.2023
© 2023 Teemu Rojo. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304141387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304141387
Tiivistelmä
Kansainvälinen verotus ja kansainväliseen verotukseen liittyvät kysymykset ovat herättäneet laajaa keskustelua erityisesti OECD:n käynnistämän veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa koskevan BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting) myötä. Kansainväliset yritykset hyödyntävät useita eri voitonsiirron kanavia kuten siirtohinnoittelua, lähipiirivelkaa ja hybridijärjestelyjen yhteensopimattomuustilanteita vähentääkseen yhteisöverotaakkaansa.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää voitonsiirron ja siirtohinnoittelun välistä yhteyttä kansainvälisesti toimivan yrityksen näkökulmasta. Tarkastelun keskiössä oli lisäksi OECD:n BEPS-hankkeen vaikutukset siirtohinnoitteluun. Tutkielmassa tarkasteltiin kansainvälisen voitonsiirron suuruusluokkaa,kannustimia, taloudellisia vaikutuksia sekä BEPS-hankkeen keinoja voitonsiirron ja veropohjan rapautumisen torjumiseen. Lisäksi tutkielmassa tutkittiin siirtohinnoittelun nykytilaa, siirtohinnoittelua BEPS-hankkeen tuomien uudistusten myötä sekä kansainvälisen verotuksen ongelmakohtia.
Siirtohinnoittelulla on merkittävä vaikutus konserniyhtiöiden verotettavan tulon määrään sekä siihen, missä valtiossa tuloa verotetaan. Siirtohinnoittelu on keskeisessä osassa kansainvälisten konsernien liiketoimintaa mutta myös merkittävin kansainvälisten yritysten hyödyntämä voitonsiirron kanava. Siirtohinnoittelun tulee tulevaisuudessa vastata entistä paremmin taloudellista toimintaa ja arvonluontia. Erityisenä haasteena siirtohinnoittelulle nähdään aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelu. BEPS-hankkeen uudistusten yhdistäminen olevassa oleviin siirtohinnoittelusäännöksiin tulee aiheuttamaan haasteita ja kustannuksia niin veroviranomaisille kuin kansainvälisille konserneille. Kansainvälisen verotusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, jotta tulevaisuuden verohaasteisiin, kuten digitalisaatioon, voidaan vastata. Yhtenäisemmän ja oikeudenmukaisemman kansainvälisen verotusjärjestelmän luominen luo pohjan reilulle kilpailulle ja luottamukselle verojärjestelmää kohtaan.
BEPS-hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on mahdollistaa voittojen verotus paremmin siellä, missä arvoa todellisuudessa luodaan. Vuonna 2021 BEPS-hankkeeseen osallistuvien valtioiden yhteistyöryhmä hyväksyi kaksipilarisen mallin, jonka tavoitteena on vastata digitalisaation aiheuttamiin verohaasteisiin sekä tehostaa veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron torjumista. Pilarien I ja II uudistukset, verotusoikeuden allokoiminen paremmin arvoa luoville markkinavaltioille sekä globaali 15 prosentin minimiverotaso, tulevat muuttamaan kansainvälistä yhteisöverotusta.
Tutkielma toteutettiin laadullisena ja oikeuslähteisiin perustuvana tutkimuksena. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet, BEPS-hankkeen toimenpiteisiin liittyvät raportit ja erilaiset viranomaislähteet muodostivat tutkimuksen keskeisen tietoperustan.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää voitonsiirron ja siirtohinnoittelun välistä yhteyttä kansainvälisesti toimivan yrityksen näkökulmasta. Tarkastelun keskiössä oli lisäksi OECD:n BEPS-hankkeen vaikutukset siirtohinnoitteluun. Tutkielmassa tarkasteltiin kansainvälisen voitonsiirron suuruusluokkaa,kannustimia, taloudellisia vaikutuksia sekä BEPS-hankkeen keinoja voitonsiirron ja veropohjan rapautumisen torjumiseen. Lisäksi tutkielmassa tutkittiin siirtohinnoittelun nykytilaa, siirtohinnoittelua BEPS-hankkeen tuomien uudistusten myötä sekä kansainvälisen verotuksen ongelmakohtia.
Siirtohinnoittelulla on merkittävä vaikutus konserniyhtiöiden verotettavan tulon määrään sekä siihen, missä valtiossa tuloa verotetaan. Siirtohinnoittelu on keskeisessä osassa kansainvälisten konsernien liiketoimintaa mutta myös merkittävin kansainvälisten yritysten hyödyntämä voitonsiirron kanava. Siirtohinnoittelun tulee tulevaisuudessa vastata entistä paremmin taloudellista toimintaa ja arvonluontia. Erityisenä haasteena siirtohinnoittelulle nähdään aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelu. BEPS-hankkeen uudistusten yhdistäminen olevassa oleviin siirtohinnoittelusäännöksiin tulee aiheuttamaan haasteita ja kustannuksia niin veroviranomaisille kuin kansainvälisille konserneille. Kansainvälisen verotusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, jotta tulevaisuuden verohaasteisiin, kuten digitalisaatioon, voidaan vastata. Yhtenäisemmän ja oikeudenmukaisemman kansainvälisen verotusjärjestelmän luominen luo pohjan reilulle kilpailulle ja luottamukselle verojärjestelmää kohtaan.
BEPS-hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on mahdollistaa voittojen verotus paremmin siellä, missä arvoa todellisuudessa luodaan. Vuonna 2021 BEPS-hankkeeseen osallistuvien valtioiden yhteistyöryhmä hyväksyi kaksipilarisen mallin, jonka tavoitteena on vastata digitalisaation aiheuttamiin verohaasteisiin sekä tehostaa veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron torjumista. Pilarien I ja II uudistukset, verotusoikeuden allokoiminen paremmin arvoa luoville markkinavaltioille sekä globaali 15 prosentin minimiverotaso, tulevat muuttamaan kansainvälistä yhteisöverotusta.
Tutkielma toteutettiin laadullisena ja oikeuslähteisiin perustuvana tutkimuksena. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet, BEPS-hankkeen toimenpiteisiin liittyvät raportit ja erilaiset viranomaislähteet muodostivat tutkimuksen keskeisen tietoperustan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]