JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Lääkeaineita päätyy ympäristöömme ja vesistöihin, sillä monia lääkeaineita ei saada poistettua jätevedenpuhdistamoissa. Lääkeaineiden haittavaikutuksia ja yhteyksiä vesieläinten terveyteen ja käytökseen on tutkittu jo pitkään ja lääkeaineet vesistöissä ovat maailmanlaajuinen ongelma.

Hormonit ovat lääkeryhmä, joka kuuluu EDC-yhdisteisiin (endocrine distruptive chemicals). EDC-yhdisteet aiheuttavat häiriöitä selkärankaisten ja joidenkin selkärangattomien hormonituotannossa, jota selkärankaisilla säätelee umpieritysjärjestelmä. Umpieritysjärjestelmän säätelevät hormonit vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen eläimen eri ikävaiheissa, sekä ohjaavat eläimen käytöstä eri tilanteissa. Estrogeeni säätelee naisilla sekundääristen sukupuoliominaisuuksien kehitystä ja lisääntymiskäyttäytymistä, sekä monien koiraspuolisten eläinten siittiötuotantoa.

Synteettisen estrogeenin, 17α-etinyyliestradiolin (EE2), käyttö ehkäisyvalmisteissa on lisännyt vesiin päätyvää estrogeenin määrää ja se aiheuttaa vaikutuksia kalojen fysiologiaan, lisääntymiseen ja epigenetiikkaan. Laajemmassa mittakaavassa vaikutukset yltävät ekosysteemitasolle asti ja voivat muuttaa järven ravintoverkkoja. EE2 altistuneilla kaloilla on havaittu epämuodostuneita sukurauhasia, kaksineuvoisia piirteitä, populaation naaraspainotteisuutta ja koiraiden kasvun hidastumista, jotka yhdessä ja erikseen heikentävät lisääntymismenestystä ja yksilön selviytymismahdollisuuksia. Saaliiksi jäämisen todennäköisyys ja toisaalta kalan ravinnonhankintamahdollisuudet muuttuvat fysiologisten muutosten myötä ja ravintoverkossa voi seurauksena tapahtua muutoksia eri trofiatasoilla.

Epigeneettiset muutokset saavat aikaan pitkäkestoisia vaikutuksia populaation sisällä ja vaikutukset voivat näkyä yli sukupolvien. EE2 saa aikaan geenien metylaatiota, joka vaikuttaa geeniekspressioon ja sen myötä kalan fenotyyppiin. EE2 altistuneiden yksilöiden metyloituneista geeneistä osa periytyi epigeneettisesti aina F2-sukupolveen saakka. dmrt1 geeni, joka vaikuttaa monilla lajeilla sukupuolen määräytymiseen, on yksi esimerkki geenistä, jonka metylaatiomuutokset voivat epigeneettisen vaikutuksen kautta muuttaa kalalajin populaation naaraspainotteisemmaksi.

Lääkeainejäämien vaikutusta vesistöissä tutkitaan yhä aktiivisesti ja käynnissä on projekteja, jotka pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksia ja lisäämään ihmisten vastuullista lääkkeidenkäyttöä informaation ja tiedotuksen kautta.