JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

This pro gradu thesis investigates English language teachers’ conceptualizations of language awareness (LA), which is a concept introduced in the Finnish national core curriculum for basic education 2014 update. The aim of the research was to determine how English language teachers describe language awareness and how they utilize it in teaching. The LA research field has a variety of contexts and definitions of LA, which has also been evident in the previous research in Finland. However, the amount of research on LA in Finnish education context is scarce. The limited previous research has revealed that teachers have divergent conceptions of LA and confusion in interpreting the aim and goals of LA in the National core curriculum. This thesis aimed at contributing to the limited research on teachers’ LA within Finland.

The research was conducted by interviewing four English language teachers teaching in basic education grades 7–9. The interviews were semi-structured and were held individually, after which the interview data was transcribed and subjected to content analysis. The analysis resulted in six themes depicting the LA conceptualizations of the participant teachers. The analysis revealed diverse LA conceptualizations and teaching methods. The teachers’ conceptualizations differed in the opinions on LA’s importance and prevalence, context of LA, and in teaching methods. Although there were also similarities in the LA descriptions, some of the teachers’ methods and experiences differed drastically from each other. For example, one of the teachers emphasized LA in the way of which the teacher provides speech, e.g., instructions and explaining terminology, whereas one discussed LA with a focus on English subject culture contents. In addition, there were drastically opposing opinions on the importance of LA. The nature of LA in teaching was also determined teacher dependent based on the teachers’ opinions and was also evident in the teaching method examples.

Yläkoulun opettajien käsityksiä kielitietoisuudesta ja sen käytöstä englannin kielen opetuksessa suomalaisessa peruskoulussa

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee englannin kielen opettajien käsityksiä kielitietoisuudesta, joka on viimeisimmän Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) käyttöön ottama käsite. Tarkoituksena oli määritellä kuinka englannin kielen opettajat käsittävät kielitietoisuuden käsitteen ja kuinka he toteuttavat kielitietoista opetusta. Kielitietoisuuden tutkimuskenttä sisältää erilaisia asiayhteyksiä sekä kielitietoisuuden määritelmiä, mikä on ilmennyt myös aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa. Aiempi tutkimus kielitietoisuudesta suomalaisen koulutuksen yhteydessä on kuitenkin vähäistä. Tästä rajallisesta tutkimuksesta on selvinnyt, että opettajilla on moninaisia käsityksiä kielitietoisuudesta sekä epäselvyyttä opetussuunnitelman kielitietoisuutta käsittelevien tavoitteiden hahmottamisessa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli täydentää aiempaa rajallista tutkimustietoa opettajien kielitietoisuudesta suomalaisen koulutusjärjestelmän sisällä.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla neljää yläkoulun englannin kielen opettajaa. Nämä puolistrukturoidut haastattelut järjestettiin yksilöllisesti, minkä jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin ja käsiteltiin sisällönanalyysillä. Analyysissä rakentui kuusi opettajien kielitietoisuuden käsityksiä määrittelevää teemaa. Analyysin perusteella opettajien käsitykset kielitietoisuudesta sekä kielitietoiset opetustavat olivat moninaisia. Eroavaisuuksia oli mielipiteissä kielitietoisuuden tärkeydestä, esiintymisestä, kielitietoisuuden asiayhteyksistä sekä opetusmetodeista. Vaikka kielitietoisuuden määritelmissä oli myös yhtäläisyyksiä, osa opettajien menetelmistä ja kokemuksista poikkesivat huomattavasti toisistaan. Esimerkiksi yksi opettajista painotti kielitietoisuutta opettajan tuottamaan puheeseen liittyen, esimerkiksi ohjeistuksissa, ja toinen kuvaili kielitietoisuutta englannin oppiaineen kulttuurisisältöjen kautta. Lisäksi mielipiteet kielitietoisuuden tärkeydestä poikkesivat suuresti toisistaan. Kielitietoisuuden luonne määriteltiin myös opettajasta riippuvaksi tutkimukseen osallistuneiden opettajien mielipiteiden perusteella, mikä havainnollistui myös opetusmenetelmäesimerkeissä.