JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kandidaatintyössäni tutkin saamelaista kulttuuriympäristöä ja posthumaania maisemaa saamelaisen valokuvataiteilija Marja Helanderin teoksissa. Työni tavoitteena oli selvittää miten Helanderin valokuvateokset purkavat perinteistä pohjoisen representaatiota ja kulttuuriympäristön käsitettä. Tämän lisäksi selvitin, minkälaisia saamelaisen kulttuuriympäristön kerroksia teoksissa muodostuu tutkimalla niiden sisältöä ja kuvien elementtejä.

Tutkimusaineistona käytin Marja Helanderin teoksia valokuvateossarjasta Pohjoinen (pohjoissaameksi Davvi, englanniksi North). Teokset ovat kuvattu vuosien 2018–2021 aikana Fennoskandian pohjoisosissa. Tutkimukseeni valitsin teokset Looking into the nightfall (2018), Hidden (2018) ja Hidden from the dusk I & II (2018). Teoksien sisällöissä näkyvät suuret ristiriidat pohjoisen ympäristön maankäytössä. Joissain kuvissa näkyy täysin luonnontilainen maisema, kun taas toisissa kaivosteollisuuden muokkaama ympäristö.

Kandidaatintutkielmani on monitieteellinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehyksenä toimii saamentutkimus, taiteentutkimus ja kulttuuriympäristön tutkimus. Tutkimuksessani hyödynsin posthumanistista tieteenfilosofiaa, joka tukee alkuperäiskansatietojärjestelmiä ja purkaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa tutkimukseen. Aineistoni käsittelyssä teoria ja tulkinta yhdistyvät teosten kolmiportaisessa kuva-analyysissä. Ensiksi tarkastelin aineistoni visuaalista sisältöä, sitten analysoin sen tuottamia mielikuvia ja lopuksi tulkitsin niitä teoreettisen viitekehykseni pohjalta.

Tutkimukseni näkökulma ja tulkinnat ovat yhteydessä tutkijapositiooni. Olen suomalainen tutkija ja viimeiset kolme vuotta olen opiskellut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa saamelaista kulttuuria pääaineenani. Teoksista muodostamani tulkinnat perustuvat lukemaani teoreettiseen viitekehykseeni ja omaan visuaaliseen lukutaitooni. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen katselija voi löytää teoksista enemmän kerroksia tai täysin toisenlaiset kerrokset riippuen hänen näkökulmastaan.

Tutkimukseni kannalta oli huomioitava ja tutkittava pohjoisen representaation historiaa. Tulkitsin ensimmäisten pohjoisten kuvausten olevan lähtökohtaisesti ulkopuolisten tuottamia, kunnes alkuperäiskansat aktivoituvat poliittisesti puolustamaan kulttuuriaan ja maitaan 1970-luvulla. Tutkimukselleni oli tärkeää myös selvittää kulttuuriympäristön käsitteiden erilaisuus. Perinteinen käsitys kulttuuriympäristöstä korostaa ihmisen muokkaamaa ympäristöä esimerkiksi maatalouden tarpeisiin, jolloin saamelainen kulttuuriympäristö ei kuulu sen yhteyteen, sillä saamelaiset eivät ole perinteisesti harjoittaneet maataloutta Saamenmaalla. Saamelainen kulttuuriympäristö on kerroksellinen käsite, mikä sisältää arkeologiset löydöt, rakennusperinteen, kulttuurimaiseman ja perinnetiedon. Näitä kerroksia yhdistää henkinen perinne, jota ei voi tunnistaa, jos ei tunne saamelaista kulttuuria. Se on näkymätön osa saamelaista kulttuuriympäristöä, mikä välittyy suullisesti sukupolvelta toiselle ja sisältää kulttuuriin liittyviä arvoja ja uskomuksia.

Kandidaatintyössäni tulkitsen, että Marja Helanderin teokset kuvaavat kerroksellista kulttuuriympäristöä monipuolisesti. Ne purkavat perinteisiä ihmiskeskeisiä käsityksiä pohjoisesta ja kulttuuriympäristöstä. Saamelaistaiteilijan valinnat ja kulttuurisidonnaiset kerrokset lisäävät teoksiin kulttuuriympäristön ulottuvuuksia, mitä ei mielestäni muuten olisi niistä tulkittavissa. Teoksissa esiintyvät elementit, eläinasuiset hahmot ja sijaintitiedot, viittaavat saamelaiseen henkiseen perinteeseen, joka on osa saamelaista kulttuuriympäristöä. Myös teoksissa, joissa kuvataan louhittua maisemaa, löysin saamelaisen kulttuuriympäristön kerroksia. Ne löytyivät tarkastelemalla niiden sijaintitietoja, jotka antoivat kuvan alueen kulttuurihistoriasta ja sen maankäytöstä.