JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa on 2000-luvun aikana havaittu lukutaidon tason voimakasta laskua. Erityisesti osaamistason ääripäiden välinen ero on kasvanut huomattavasti; jopa niin paljon, että vuonna 2015 heikosti osaavien ja hyvin suoriutuvien välillä oli noin kolmen vuoden opintoja vastaava osaamisero. Lukutaito on yhteiskunnallisesta näkökulmasta merkittävä taito, sillä se luo pohjan muulle elämälle, sivistykselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. 2000-luvun digitalisaation aikana perinteisen lukutaidon rinnalle on nostettu monilukutaidon käsite, joka pyrkii vastaamaan monimediaiseen tekstiympäristöön ja painottaa erityisesti kriittisen lukutaidon ja vuorovaikuttamisen taitoja.

Lasten lukemisen vähentyminen on huolestuttanut julkisessa keskustelussa jo pitkään. Lukutottumuksia ja lukuasenteita kartoitetaan jatkuvasti erilaisilla tutkimuksilla, testeillä ja lukukyselyillä, ja erityisesti viiden viime vuoden aikana lukukielteisyys on yleistynyt valtavasti, eli lasten asenteet lukemista kohtaan ovat entistä kielteisempiä. Kuitenkin jo 2000-luvun alussa eritysesti vanhemmat pojat pitivät lukemista ikävänä vapaa-ajan tekemisenä. 2000-luvun lukutottumuksiin liittyy voimakkaasti median rooli yhtenä suositumpana tekstien tarjoajana. Mediatekstit ovat lasten keskuudessa suosituimpia tekstejä, ja tekevät omalta osaltaan monilukutaidon käsitteestä erityisen tärkeän.

Koulu ja kirjasto ovat vanhempien ohella merkittävimpiä kirjallisuuskasvattajia. Lapset saavat kotoaan eritasoista kannustusta kirjojen pariin, ja siksi koulun ja kirjaston aktiivinen työ lukemiseen innostajina on tärkeää. Koulussa yksittäisen opettajan rooli kirjallisuuskasvattajana ja positiivisten lukukokemusten mahdollistajana korostuu, mutta on myös huomattavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta riippuvaista, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti hän lukupedagogiikkaa toteuttaa.

Lukuharrastuksen taustalla vaikuttaa monenlaiset tekijät ja asenteet. Vanhempien antama malli ja tuki lukuharrastukselle on yksi merkittävimmistä, mutta myös koulussa opettajan aktiivisuudella ja kannustuksella on keskeinen merkitys. Lukuharrastusta voidaan aktivoida muun muassa yhteisöllisillä lukukokemuksilla, kirjavinkkauksilla, kirjallisuudesta keskustelemalla sekä keskeisimmin kirjojen saatavuuden varmistamisella.