JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimukseni käsittelee sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta ja sitä, minkälaisilla pedagogisilla keinoilla sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa. Sukupuolisensitiivisyys on yksi varhaiskasvatusta ohjaavista periaatteista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet toteaakin, että varhaiskasvatuksen tulee olla sukupuolisensitiivistä. Kuitenkin viimeaikaisten tutkimusten valossa voidaan todeta, ettei sukupuolisensitiivisyys toteudu halutulla tavalla.

Toteutan tutkimukseni narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jotta saan muodostettua tutkimastani aiheesta mahdollisimman laajan kuvan aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Hain tietoa luotettavien tiedonhakukoneiden avulla. Päädyin hyödyntämään tutkimuksessani sekä kansainvälisiä että kotimaisia lähteitä. Varmistin lähteideni luotettavuuden hakemalla vertaisarvioituja, ajankohtaisia lähteitä, jotka eivät olleet keskenään ristiriitaisia. Tutkimukseni luotettavuutta parantaa myös kansainvälisten ja kotimaisten lähteideni tulosten toistuvuus.

Tutkimukseni mukaan tärkeimmät pedagogiset keinot sukupuolisensitiivisyyden toteuttamisessa ovat sukupuolittuneiden käytäntöjen tunnistaminen, sukupuolisensitiivisen leikin tukeminen, yhdenmukaiset monipuoliset toimintatavat sekä toiminnan arvioiminen. Keskeistä tuloksissani oli etenkin tyttöpoika jaottelusta luopuminen sekä leikkiympäristöjen sukupuolisensitiivisyys, sillä leikki on tärkein pedagogisen toiminnan väline varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni tuloksista käy kuitenkin selväksi, että sukupuolisensitiivisyyttä tulee tutkia vielä lisää. Henkilöstön heikot tiedot siitä, mitä sukupuolisensitiivisyys ja siihen liittyvät termit tarkoittavat, sekä miten sukupuolisensitiivistä kasvatusta tulisi toteuttaa. Tutkimuksessani selvisi, että varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat eivät avaa sukupuolisensitiivisyyden toteuttamisen keinoja ollenkaan, mikä aiheuttaa vaihtelevaa laatua sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteutuksessa.