JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Työhyvinvointi on erityisen tärkeä ja ajankohtainen aihe, sillä esimerkiksi Suomessa on tällä hetkellä nuorten keskuudessa käynnissä mielenterveyskriisi (Kujala, 2022). Suomalaisten nuorten mielenterveysongelmien lisäksi mielenterveysongelmia on valitettavan paljon myös työikäisessä väestössä. Suomessa vuosien 2016 ja 2019 välillä mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi 25 %. Vuonna 2019 mielenterveysperusteet ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet syynä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ja mielenterveysperusteet olivatkin tuolloin ensimmäistä kertaa ikinä suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiselle Suomessa. Vuonna 2019 33 % myönnetyistä eläkkeistä oli mielenterveysperusteisia. (Eläketurvakeskus, 2020.) Suomessa vuonna 2022 32 % työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä kärsivät mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä (Eläketurvakeskus, 2023).

Tämä tarkoittaa sitä, että iso osa nykyisestä ja tulevasta työskentelevästä sukupolvesta joko kärsii mielenterveysongelmista tai ovat päässeet näistä ongelmista yli. Tästä voikin päätellä, että yrityksiltä odotetaan uudenlaista, mielenterveyden huomioivaa, johtamista ja tästä syntyy tarve työhyvinvoinnin ammattilaisille, kuten hyvinvointikonsulteille ja -valmentajille. Savolainen, Kolonen, Salin ja Äimälä (2018) toteavat hyvinvoinnin ammattilaisten kysynnän kasvavan, koska työhyvinvointi ei ole ”kerralla kuntoon” -tapainen asia, vaan jatkuva prosessi, jonka tulisi olla kiinteä osa yrityksen päivittäistä toimintaa.