JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ilmastonmuutoksen on tunnustettu olevan suurin 2000-luvulla kohtaamamme globaali terveydellinen haaste. Aiemmin ilmastokriisin on nähty olevan ongelmana lähinnä ei-emotionaalinen, mutta viime vuosina sen on ymmärretty olevan itse asiassa kriisi myös mielenterveyden kannalta. Lapset ja nuoret ovat ilmastonmuutoksen suhteen erityisen haavoittuvainen ryhmä, ja tutkimukset ovat osoittaneet heille kasaantuvan ilmastonmuutokseen liittyvän sekä fyysisen että psyykkisen tautikuorman olevan huomattavan suuri. Merkittävällä osalla lapsista ja nuorista on havaittu huolestuneisuutta ilmastonmuutokseen liittyen, ja heistä moni on kertonut tulevaisuuden aiheuttavan heissä pelkoa. Esimerkiksi ilmastoahdistus on ilmiö, josta on lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla puhuttu viime vuosina julkisuudessa paljon.

Sillä, miten aikuiset toimivat, on vaikutusta lasten ja nuorten ilmastonmuutokseen liittyvään psyykkiseen hyvinvointiin, mutta sitä ei erillisenä tutkimusaiheena ole juurikaan tutkittu. Tässä tutkielmassa tarkoituksenani on selvittää, miten aikuisten toiminta lasten ja nuorten ilmastonmuutokseen liittyvään psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa. Tutkimusmenetelmänäni käytän kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, eli kokoan yhteen ja tarkastelen kriittisesti aiempien tutkimusten tuloksia. Jotta aiheesta saisi tulosten tarkastelua varten riittävän kattavan kuvan, taustoitan tutkimustuloksia ensin kuvaamalla ilmastonmuutoksen ja mielenterveyden yhteyttä sekä yleisemmin että lasten ja nuorten kohdalla erikseen.

Tutkielmani perusteella lapsilla ja nuorilla esiintyy paljon yleistä tyytymättömyyttä aikuisiin ja siihen, miten aiemmat sukupolvet ja päättäjät ovat ilmastonmuutokseen reagoineet. Lapset ja nuoret eivät aina koe tulevansa huoltensa kanssa kuulluiksi, mikä aiheuttaa heille muun muassa lannistumisen ja epätoivon kokemuksia, minkä lisäksi se, jos aikuiset rajoittavat lasten ja nuorten ilmastotoimijuutta, voi heillä johtaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Vanhemmuustyyli voi vaikuttaa lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin sekä myönteisesti että kielteisesti. Aikuisten tulisi ottaa lasten ja nuorten huolet vakavasti, antaa heille tilaa keskustella tunteistaan ja paitsi auttaa heitä löytämään sopivia keinoja ilmastotekojen tekemiseen, lisäksi jakaa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa psyykkistä taakkaa toimimalla ilmaston hyväksi myös itse.