Vertaissuhteiden vaikutukset kouluviihtyvyyteen
Suhonen, Emilia (2023-05-10)
Suhonen, Emilia
E. Suhonen
10.05.2023
© 2023 Emilia Suhonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305101606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305101606
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkin vertaissuhteiden vaikutuksia kouluviihtyvyyteen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Kouluviihtyvyys on olennainen ja erottamaton osa koulua, kuten myös vertaissuhteet. Suomalaiset lapset eivät jostain syystä viihdy koulussa kovinkaan hyvin. Koska koulun ulkopuoliset hyvinvointiolosuhteet ovat Suomessa korkeat, täytyy selitysten löytyä koulussa tapahtuvista asioista.
Kouluviihtyvyys on abstrakti ja moniulotteinen käsite, mutta yksinkertaisesti sitä voidaan kutsua oppilaan käsitykseksi hänen omasta kouluelämän laadusta ja koulukokemusten positiivisuudesta. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on paljon, ja ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka vaikuttaa yksilön kouluviihtyvyyteen.
Vertaiset ovat yleensä samanikäisiä lapsia, jotka ovat samalla kehitystasolla. Koulussa vertaisryhmiä ja -suhteita syntyy itsestään. Ystävyys- ja kaverisuhteet ovat yleisiä vertaissuhteita. Vertaissuhteisiin voi kuitenkin liittyä myös ongelmia, kuten esimerkiksi kiusaamista. Vertaissuhteet ovat keskeisessä asemassa laajemmasta kouluilmapiiristä puhuessa, joskin siihen linkittyy myös muita tekijöitä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että vertaissuhteilla on suora vaikutus kouluviihtyvyyteen. Positiiviset vertaissuhteet nostavat kouluviihtyvyyttä, kun taas negatiiviset vaikuttavat siihen laskevasti. Ystävät tekevät koulupäivistä mukavampia ja tuovat oppilaille iloa. Positiiviset vertaissuhteet voivat myös toimia suojaavina tekijöinä muita kouluviihtyvyyttä laskevia tekijöitä vastaan.
Kouluviihtyvyys on olennainen ja erottamaton osa koulua, kuten myös vertaissuhteet. Suomalaiset lapset eivät jostain syystä viihdy koulussa kovinkaan hyvin. Koska koulun ulkopuoliset hyvinvointiolosuhteet ovat Suomessa korkeat, täytyy selitysten löytyä koulussa tapahtuvista asioista.
Kouluviihtyvyys on abstrakti ja moniulotteinen käsite, mutta yksinkertaisesti sitä voidaan kutsua oppilaan käsitykseksi hänen omasta kouluelämän laadusta ja koulukokemusten positiivisuudesta. Kouluviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on paljon, ja ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka vaikuttaa yksilön kouluviihtyvyyteen.
Vertaiset ovat yleensä samanikäisiä lapsia, jotka ovat samalla kehitystasolla. Koulussa vertaisryhmiä ja -suhteita syntyy itsestään. Ystävyys- ja kaverisuhteet ovat yleisiä vertaissuhteita. Vertaissuhteisiin voi kuitenkin liittyä myös ongelmia, kuten esimerkiksi kiusaamista. Vertaissuhteet ovat keskeisessä asemassa laajemmasta kouluilmapiiristä puhuessa, joskin siihen linkittyy myös muita tekijöitä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että vertaissuhteilla on suora vaikutus kouluviihtyvyyteen. Positiiviset vertaissuhteet nostavat kouluviihtyvyyttä, kun taas negatiiviset vaikuttavat siihen laskevasti. Ystävät tekevät koulupäivistä mukavampia ja tuovat oppilaille iloa. Positiiviset vertaissuhteet voivat myös toimia suojaavina tekijöinä muita kouluviihtyvyyttä laskevia tekijöitä vastaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]