JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Puiden mikrohabitaatit ovat elävän tai kuolleen puun selkeästi rajattavia alueita, jotka muodostavat välttämättömän elinympäristön lajille tai lajiyhteisölle ainakin osaksi näiden elinkaarta. Ne voivat tarjota lajeille esimerkiksi ravintoa, suojaa tai elin- ja kasvupaikan lajin elinvaiheesta riippuen. Mikrohabitaatit ylläpitävätkin runsasta biodiversiteettiä sekä metsän että yksittäisen puun tasolla.

Mikrohabitaatit voidaan jakaa niiden syntytavan mukaan saproksyylisiin ja epiksyylisiin mikrohabitaatteihin. Saproksyyliset mikrohabitaatit ovat lahoavan tai vaurioituneen puun synnyttämiä mikrohabitaatteja, kun taas epiksyyliset mikrohabitaatit ovat puuhun kiinnittyneitä ulkoisia rakenteita. Euroopan lauhkeissa ja välimerenilmaston metsissä, joissa mikrohabitaattitutkimusta on tehty eniten, mikrohabitaatteja on jaottelutavasta riippuen jopa yli 60. Mikrohabitaattien tutkimus on alueellisesti hyvin keskittynyttä, eikä kattavaa ja kaikkialla pätevää luokittelutapaa vielä ole. Lisätutkimusta mikrohabitaattien ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta tarvitaankin lisää.

Suurimmat mikrohabitaattien syntyyn vaikuttavat tekijät ovat puun laji, koko, elinvaihe sekä elinympäristö. Puulaji vaikuttaa puun rakenteellisiin ominaisuuksiin, kuten kuoren uurteisuuteen ja puun luontaiseen elinikään, mikä vaikuttaa kehittyvien mikrohabitaattien määrään ja laatuun. Kookkailla ja elinvaiheensa loppupäässä olevilla puilla mikrohabitaatteja on eniten. Ympäristötekijät, kuten maaperän happamuus ja ravinteisuus, sekä muiden puiden läheisyys, vaikuttavat puiden kasvutapaan ja sitä kautta mikrohabitaatteihin.

Tammella (Quercus robur L.) on Suomessa suppea, Etelä- ja Lounais-Suomeen keskittyvä levinneisyys, mutta siitä huolimatta sen mikrohabitaatit tarjoavat elinympäristön monipuoliselle ja runsaalle lajiyhteisölle. Tämä johtuu tammen pitkäikäisyydestä, laho-onkaloista ja tammen levinneisyyshistoriasta. Tammen mikrohabitaatit tarjoavat elinympäristön sadoille lajeille, joista monet ovat uhanalaistuneet. Tammella elää muihin Suomessa kasvaviin puihin verrattuna erityisen paljon seuralaislajistoa, minkä vuoksi tammen mikrohabitaattien monimuotoisuuden ja ajallisen jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää.