JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen periaatteellisena tavoitteena on tutkia vastuullisuusluokitusten ja tilintarkastuksen palkkioiden suhdetta toisiinsa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tulkittiin vastuullisuusraportoinnin laadun merkitystä edellä mainittuun selitettävään muuttujaan eli tilintarkastuksen palkkioihin näiden kummankin kuvatessa tilintarkastuskohteen vastuullisuutta eriävällä laajuudella. Tutkimusta keskittyen edellä mainittujen muuttujien suhteeseen verrattuna tilintarkastuksen palkkioihin ei ole ollut merkittävästi, joten tutkimus tuo vastuullisuusraportointiin ja tilintarkastuksen palkkioihin keskittyneeseen tutkimukseen uutta näkökulmaa. Tutkimusaineistona toimi joukko suomalaisia julkisia ja yksityisiä yrityksiä sekä niiden tilinpäätöksiä aikaväliltä 2012–2021, joihin liittyvää dataa kerättiin hyödyntämällä Refinitivin tietokantoja ja erityisesti vastuullisuusdataa sisältävää Asset4 tietokantaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimusmetodina usean muuttujan regressioanalyysia, jolloin oli mahdollista arvioida useamman muuttujan roolia ja selittävyyttä yhtä aikaa suhteessa tilintarkastuksen palkkioihin. Sekä vastuullisuusluokitusten että vastuullisuusraportoinnin laadun suhteen tuotettiin omat regressiot, joissa ne olivat yhtälössä kokeellisina selittävinä muuttujina. Tutkimuksessa hyödynnettiin laaja-alaisesti aiemmissa tutkimuksissa merkitseviksi tilintarkastuksen palkkioiden suhteen nähtyjä kontrollimuuttujia. Näistä saatujen tulosten pohjalta pyrittiin vastaamaan tutkimuksessa nostettuun avustavaan tutkimuskysymykseen, jossa arvioitiin syitä vastuullisuusluokitusten ja tilintarkastuksen palkkioiden suhteen takana tai miksi kyseistä suhdetta ei ole tuloksissa nähtävissä.

Tutkimuksen tulokset viittaavat, että vastuullisuusluokitusten ja tilintarkastuksen palkkioiden välillä on nähtävissä lievä mutta merkitsevä positiivinen suhde. Regressioiden tulosten mukaan yhden yksikön muutos vastuullisuusluokituksissa näkyisi yhden prosentin muutoksena tilintarkastuksen palkkioiden määrässä. Vastuullisuusraportoinnin laatu sai myös analyysissä lievästi positiivisen painokertoimen suhteessa selitettävään muuttujaan, mutta tulokset eivät olleet tämän arvon suhteen merkitseviä. Kuten suuressa osaa aiemmistakin tilintarkastuksen palkkioihin liittyvissä tutkimuksissa tilintarkastuskohteen koko oli merkittävin selittävä muuttuja regressioissa suhteessa tilintarkastuksen palkkioihin. Prosentin muutos tilintarkastuskohteen koossa näkyisi tulosten mukaan noin puolen prosentin nousuna tilintarkastuksen palkkioissa.

Esitimme mahdollisiksi syiksi vastuullisuusluokitusten ja tilintarkastuksen palkkioiden positiivisen suhteen takana kolme erilaista syytä, jotka olivat suurempi sidosryhmien laatuvaatimus, korrelaatio muuttujan ln(Koko) kanssa ja / tai muuttujien välinen käänteinen kausaliteetti. Tutkimus viittaa vastuullisuuden olemassa olevaan mutta todennäköisesti epäsuoraan rooliin tilintarkastuksen palkkioiden muodostumisessa. Aihe kuitenkin vaatii todennäköisesti jatkotutkimuksia konkreettisen yhteyden varmentamiseksi ja tämän tulkinnan parantamiseksi muuttujien välillä.