JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän kandidaatintutkielman päätavoitteena on avata kulttuurisen pääoman ja koulutuksen periytyvyyden välistä yhteyttä. Lisäksi tutkielmassa on tarkoituksena nostaa esille yhteiskuntaluokan käsite ja pohtia kirjallisuuden kautta sitä, miten yhteiskuntaluokka vaikuttaa yksilön kouluttautumiseen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena perehtyen aiheesta aiemmin kirjoitettuihin tutkimusartikkeleihin ja teoksiin.

Kandidaatintutkielmani alkaa Bourdieun pääomateorian avaamisella sekä kulttuurisen pääoman käsittelemisellä. Kulttuurisella pääomalla viitataan sukupolvelta toiselle periytyviin tietoihin, taitoihin ja tapoihin toimia eri tilanteissa. Toisena keskeisenä käsitteenä nostan esille koulutuksen periytyvyyden, jolla tarkoitetaan yksilön sosioekonomisen aseman ja kouluttautumisen yhteyttä. Lisäksi avaan tutkielmassani sitä, miten koulutusjärjestelmä hyväksyy kulttuurisen pääoman epätasaisen jakautumisen suosimalla paljon pääomaa perineitä oppilaita. Nostan myös tutkielman lopussa esille pohdintaa siitä, onko koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa saavutettu.

Tutkielmastani käy ilmi, että kodin kulttuuripääoma ja vanhempien koulutustausta määrittävät vahvasti sitä, minkä koulutuspolun yksilö valikoi ja kuinka kauan hän koulunkäyntiään jatkaa. Perheen toimintatapoina, asenteina ja arvoina ilmentyvä kulttuuripääoma muuntuu nuoren koululaisidentiteetiksi. Eri yhteiskuntaluokilla on erilaiset resurssit investoida kulttuuriseen pääomaan. Sosiaalinen eriarvoisuus ja eritasoinen kulttuuriin osallistuminen kääntyvät näin koulun toiminnoissa lahjakkuuseroiksi. Koulussa lahjakkaina erottuvat ne oppilaat, jotka ovat sekä investoineet kulttuuriseen pääomaan koulun kentällä että perineet sitä kotoaan.

Tutkielmani kannalta keskeinen johtopäätös on se, että taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksen koulutukseen on korvannut kotoa periytyvä kulttuuripääoma, joka asettaa yksilöt lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. Kulttuurinen pääoma ohjaa yksilön valintoja ja suhtautumista ruumiillistuessaan yksilön tavaksi toimia. Kotoa saadut kulttuuriset resurssit vaikuttavat siis yksilön menestymismahdollisuuksiin ja koulutusuran pituuteen.