Keskuspankkipolitiikan vaikutukset osakekursseihin
Karppinen, Olli (2023-05-15)
Karppinen, Olli
O. Karppinen
15.05.2023
© 2023 Olli Karppinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305151751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305151751
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, kuinka keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka vaikuttaa osakekursseihin. Tutkimuksessa tarkastellaan rahapolitiikan muutoksia historiassa sekä nykypäivänä ja näiden vaikutuksista osakekursseihin osakkeiden arvonmääritysmenetelmien kautta.
Osakkeiden arvonmäärittämisessä diskonttokorkoon, josta käytetään yleisesti nimitystä tuottovaatimus, yksi keskeinen tekijä on riskitön tuotto. Käytännön tasolla riskittömänä tuottona käytetään esimerkiksi Yhdysvaltojen 10-vuotista valtion joukkovelkakirjalainan korkoa. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat joukkovelkakirjalainoista saataviin tuottoihin; ohjauskoron noustessa joukkovelkakirjalainasta saatava tuotto on suurempi, jonka myötä tuottovaatimuksen riskipreemio pienenee riskittömän tuoton kasvaessa, joka laskee osakkeiden hintoja.
Finanssikriisin jälkeen FED ja EKP ovat hyödyntäneet määrällistä elvytystä rahapolitiikan välineenä ohjauskorkojen jo ollessa tehokkaalla alarajalla. Määrällinen elvytys lisää talouden aktiivisuutta, pitää korot matalalla sekä kasvattaa rahan tarjontaa markkinoilla, joka varallisuusvaikutuksen myötä edesauttaa yrityksiä kasvattamaan tuloksia ja siten osakkeiden hintoja. Määrällisen elvytyksen vaikutukset rahoitusmarkkinoilla ei kuitenkaan ole pysyviä, kuten esimerkiksi vuosi 2022 osoitti.
Osakkeiden arvonmäärittämisessä diskonttokorkoon, josta käytetään yleisesti nimitystä tuottovaatimus, yksi keskeinen tekijä on riskitön tuotto. Käytännön tasolla riskittömänä tuottona käytetään esimerkiksi Yhdysvaltojen 10-vuotista valtion joukkovelkakirjalainan korkoa. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat joukkovelkakirjalainoista saataviin tuottoihin; ohjauskoron noustessa joukkovelkakirjalainasta saatava tuotto on suurempi, jonka myötä tuottovaatimuksen riskipreemio pienenee riskittömän tuoton kasvaessa, joka laskee osakkeiden hintoja.
Finanssikriisin jälkeen FED ja EKP ovat hyödyntäneet määrällistä elvytystä rahapolitiikan välineenä ohjauskorkojen jo ollessa tehokkaalla alarajalla. Määrällinen elvytys lisää talouden aktiivisuutta, pitää korot matalalla sekä kasvattaa rahan tarjontaa markkinoilla, joka varallisuusvaikutuksen myötä edesauttaa yrityksiä kasvattamaan tuloksia ja siten osakkeiden hintoja. Määrällisen elvytyksen vaikutukset rahoitusmarkkinoilla ei kuitenkaan ole pysyviä, kuten esimerkiksi vuosi 2022 osoitti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]