JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kurkunpääsyöpä on yksi yleisimpiä pään ja kaulan alueen syöpiä ja sen yleisimmät riskitekijät ovat tupakointi ja alkoholinkäyttö. Laajalle levinneen kurkunpääsyövän hoitona käytetään laryngektomiaa eli leikkausta, jossa koko kurkunpää poistetaan. Leikkauksen yhteydessä potilaalle asennetaan pysyvä trakeostooma, jonka kautta hän hengittää. Kurkunpään poistoleikkauksen jälkeen potilaan on mahdotonta tuottaa ääntä normaalilla tavalla. Laryngektomoitujen kurkunpääsyöpäpotilaiden puheen kuntoutukseen kuuluu vaihtoehtoisen puhetavan kuntoutus, joista yleisin on puheproteesi. Puheproteesi on lankarullan muotoinen apuväline, joka asennetaan henkitorven ja ruokatorven väliin leikkauksessa. Tämän jälkeen potilaan on mahdollista tuottaa hyvälaatuista puhetta sulkemalla trakeostooma-aukko, jolloin ilma ohjautuu puheproteesin läpi ruokatorveen ja sieltä suuonteloon. Puheterapeutin tehtävä on ohjata potilaalle valitun puhetavan käyttöä, kuntouttaa puhetta sekä toimia potilaan tukena psyykkisessä sopeutumisprosessissa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista puheterapeuttista arviointia ja kuntoutusta laryngektomoiduille kurkunpääsyöpäpotilaille voidaan tarjota. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten puheproteesi ja puheen kuntoutus vaikuttavat näiden potilaiden äänenlaatuun sekä elämänlaatuun.

Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tulokset perustuvat kahdeksaan tieteelliseen tutkimusartikkeliin vuosilta 2011–2022. Kolme tutkimusartikkelia käsitteli puheterapiakuntoutuksen menetelmiä ja viisi artikkeleista käsitteli puheproteesia ja puheen kuntoutuksen vaikuttavuutta elämänlaatuun sekä äänenlaatuun. Tutkimuksissa käytettiin, standardoituja testejä sekä potilaiden ja terapeuttien haastatteluita ja erilaisia kyselyitä.

Tämän kandidaatintutkielman tulosten perusteella laryngektomoitujen kurkunpää- syöpäpotilaiden saama puheterapeuttinen kuntoutus on vaikuttavaa ja sillä on positiivista vaikutusta potilaan elämänlaatuun sekä äänenlaatuun. Puheproteesi on äänenlaadun ja elämänlaadun kannalta usein paras vaihtoehto puheen kuntoutukseen, mutta ruokatorvipuheen hyvät tulokset on syytä pitää mielessä puhetapaa valittaessa. Tulosten perusteella puheterapeutti kykenee ammattitaitonsa puitteissa hallitsemaan myös puheproteesin kontrolloinnin ja vaihtamisen sekä hoitamaan osan puheproteesin mahdollisista komplikaatioista.

Tämän kandidaatintutkielman tulokset ovat pääasiallisesti samansuuntaisia aiemman tutkimuksen kanssa. Puheproteesin laajoista hyödyistä löytyy hyvin yksimielistäkin tutkimustietoa, ja se on noussut standardimenetelmän asemaan puheen kuntoutuksessa. Puheterapian keinoista laryngektomoitujen potilaiden hoidossa on tutkimuksessa saatavilla hyvin vähän tietoa ja tarve on näin lisätutkimukselle tästä aiheesta.