JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia päiväkodin johtajien kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista kuormittavista ja tukevista tekijöistä erään suomalaisen kunnan varhaiskasvatuspalveluiden ennakoivan hyvinvoinnin kyselyn pohjalta. Kysely toteutettiin verkkokyselyn välityksellä loppuvuodesta 2021. Vastaajina kyselyyn oli varhaiskasvatuksen henkilöstöä eri ammattiryhmien edustajista yhteensä 824, joista päiväkodin johtajien vastauksia oli 29 eri päiväkodin johtajalta. Kyselyn aineistosta on pyydetty tutkimuslupaprosessin mukaisesti tutkimuksen kannalta merkittävä aineisto käyttöön, eli päiväkodin johtajien avoimet vastaukset.

Tutkimus on toteutettu yleisenä laadullisena tutkimuksena. Analysoinnin tukena on käytetty NVivo -ohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaista laskemista sekä induktiivista sisällönanalyysiä. Teoreettisessa viitekehyksessä on avattu tutkimuksen ymmärtämisen kannalta keskeisimpiä teorioita ja käsitteitä, kuten päiväkodin johtamista ja johtajuutta, hyvinvointia sekä työhyvinvointia, työtä kuormittavia tekijöitä sekä työn voimavaroja. Hyvinvoinnin teorioista tässä tutkimuksessa nojaudutaan Seligmanin (2011) PERMA-teoriaan ja Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaat -teoriaan.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että kyselyyn vastanneet päiväkodin johtajat kokivat työhyvinvointiaan kuormittaviksi tekijöiksi työkentän liiallisen laajentumisen (työtehtäviä liikaa) sekä resurssoinnin haasteet, mitkä vaikuttivat osaltaan siihen, että työnkuva ei enää vastannut omia odotuksia. Työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi kuvattiin riittävän henkilöstön saatavuus ja työn jakaminen esimerkiksi rekrytointipalveluiden, sihteeripalveluiden ja varajohtajan kanssa.

Tutkimukseen osallistuneiden vastaajien otos oli verrattain pieni (N=29), joten tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, vaan antavat viitteitä erään kunnan päiväkodin johtajien työhyvinvoinnin kokemuksista kyselyyn vastaamisen (loppuvuodesta 2021) hetkellä. Tutkimuksessa on todettu tutkija position olevan merkittävä oman profession kautta, jolla voidaan nähdä olevan tutkimuksen luotettavuuden kannalta niin syventäviä kuin haastaviakin vaikutuksia.