JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Työstä irrottautumisesta ja palautumisesta on nykypäivän yhteiskunnassa tullut aiempaahaastavampaa työelämän vauhdin kiihtyessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten joustotyöaikaa tekevät asiantuntijat kokevat psykologisen palautumisen ja millaisia keinoja heillä on psykologiseen palautumiseen. Lisäksi tämä tutkimus on kiinnostunut siitä, onko uudella työaikamallilla, joustotyöajalla, ollut vaikutusta psykologiseen palautumiseen ja millä tavoin.

Tutkimuksen aihe on tärkeä ja ajankohtainen palautumisen näkökulmasta, etenkin ajasta ja paikasta riippumattoman työn yleistyessä. Keskeisinä käsitteinä tässä tutkimuksessa toimii kehon ja mielen palautumista kuvaava psykologinen palautuminen, laajaa tietopohjaa edellyttävä asiantuntijatyö, sekä vuoden 2020 alusta voimaan astunut uusi työaikamalli nimeltä joustotyöaika, jonka tarkoituksena on vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti asiantuntijatyössä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii myös DRAMMA-malli, jonka avulla psykologista palautumista voidaan jäsentää kuuden hyvinvointia edistävän palautumisen kokemuksen avulla: työstä irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus.

Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena ja aineisto on kerätty tammikuussa 2023 vaativaa asiantuntijatyötä tekevän organisaation työntekijöiltä, joilla on käytössään joustotyöaikasopimus. Aineistonkeruun tapana käytettiin kirjoituskutsua. Tutkimukseen osallistui 13 henkilöä ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittavat, että palautuminen merkitsee levon ja virkeän olon lisäksi myös voimavaroja erilaisiin arjen askareisiin, mielekkääseen tekemiseen, fyysiseen aktiivisuuteen sekä ihmissuhteiden hoitamiseen. Osallistujien vastauksissa nousi esiin keinoja, joiden avulla työasiat väistyvät mielestä, kuten fyysiset aktiviteetit, luonnossa liikkuminen, ystävien ja perheen kanssa vietetty aika sekä lomien pitäminen säännöllisesti, lisäksi korostui työajan ulkopuolisten aktiviteettien mielekkyys, johon on mahdollista uppoutua. Joustotyöaika on tulosten mukaan lisännyt vaikutusmahdollisuuksia oman työn tekemiseen sekä työn ja vapaaajan yhteensovittamiseen. Toisaalta työn ja vapaa-ajan rajan hahmottaminen koettiin haasteelliseksi ja työpäivät venyvät helposti iltoihin säännöllisen työajan puuttuessa. Lisäksi tunne saavutettavissa olemisesta on noussut esiin joustotyöajan myötä. Tämä tutkimus nosti esiin myös ajatuksia, miten työnantaja voisi edistää työntekijöidensä palautumista.

Psychological recovery for specialists with flexible working time arrangements

Abstract

Detachment and recovery from work have become more challenging than previously in today’s society because the pace of working life has increased. The purpose of this research is to find out how specialists with flexible working time arrangements experience psychological recovery, and what kind of tools they use to achieve it. This research is also interested in whether the new working time model has affected psychological recovery and, if so, how.

The subject of this study is important and relevant from the point of view of recovery, especially when working independently of time and place is becoming more common. The key concepts in this study are psychological recovery (which describes the recovery of the body and mind), specialist work that requires a broad knowledge base, and a new working model called flexible working time arrangements (which came into force at the beginning of 2020 to respond to the changed needs for working time flexibility, especially in specialist work). The theoretical framework of this study also uses the DRAMMA model, which can be used to structure psychological recovery through six wellbeing-promoting recovery experiences: detachment, relaxation, autonomy, mastery, meaning and affiliation.

This research is qualitative, and the material was collected in January 2023 from employees of an organisation performing demanding specialist work. A written call with freely formed written responses was the method of data collection. This study has 13 participants, and the material was analysed using theory-driven content analysis.

The results show that recovery means not only being rested and feeling refreshed, but also having strength to engage in various everyday chores, meaningful activities, physical activity, and human relationships. The research highlighted ways to get work out of your mind, such as physical activities, moving in nature, spending time with friends and family, and taking regular vacations. The results also highlighted the meaningfulness of activities in which it is possible to immerse yourself outside working hours. According to the results, flexible working time arrangements have increased the opportunities to control where and when one works, and to balance work and free time. On the other hand, defining the boundary between work and free time was perceived as a challenge, and working days easily stretch into the evenings in the absence of regular working hours. In addition, the feeling of needing to be constantly reachable has emerged from flexible working time arrangements. This study also raised ideas about how the employer could promote the recovery of its employees.