JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Kyttyrälohi on pienikokoisin, mutta runsaslukuisin Oncorhynchus -suvun lajeista. Kyttyrälohella on erikoistunut kahden vuoden elinkierto, minkä seurauksena niille on muodostunut kaksi erillistä kantaa, jotka eivät lisäänny keskenään. Kyttyrälohen luontaiseen levinneisyysalueeseen kuuluu Tyynenvaltameren pohjoisosa ja siihen laskevat virtavedet. Ajan saatossa kyttyrälohia on kuitenkin istutettu useille alueille niiden luontaisen levinneisyys alueen sisällä sekä sen ulkopuolelle. Näistä merkittävänä voidaan pitää kymmeniä vuosia kestäneitä mittavia istutuksia Luoteis-Venäjälle, minkä seurauksena sinne muodostui luontaisesti lisääntyviä populaatioita. Luoteis-Venäjälle tehdyistä istutuksista peräisin olevat populaatiot ovat levittäytyneet yhä laajemmalle alueelle Pohjois-Euroopassa. Erityisesti vuonna 2017 kyttyrälohia havaittiin ennätyksellisiä määriä alueilla, missä niitä ei ole esiintynyt aiemmin yhtä runsaasti. Tästä eteenpäin havaintomäärät ovat pysyneet korkeina parittomina vuosina. Kyttyrälohet suosivat samankaltaisia habitaatteja virtavesissä, kuin paikalliset lohikalat, joten niiden välille voi mahdollisesti muodostua kilpailua suotuisista kutupaikoista. Eroavaisuudet kutemisen ajoituksessa kuitenkin pienentävät kilpailun riskiä. Kyttyrälohet tuovat merestä mukanaan energiaa ja ravinteita virtavesiin, mistä ne siirtyvät edelleen maaekosysteemeihin. Useat eri eliöt voivat mahdollisesti hyötyä suuresta kausittaisesta ravinnekuormasta. Kyttyrälohen vaikutuksista vastaanottavissa ekosysteemeissä ei ole riittävästi tietoa saatavilla, mutta useat tekijät viittaavat siihen, että kyttyrälohi voi aiheuttaa muutoksia ekosysteemien toiminnassa. Koska kyttyrälohi kuitenkin on potentiaalinen uhka Pohjois-Euroopan alkuperäiselle lajistolle, tarvitaan lisää tutkimusta mahdollisista ongelmista ja niiden laajuudesta, jotta voidaan tarvittaessa ryhtyä toimiin kyttyrälohen leviämisen estämiseksi.