JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

This pro gradu thesis analyzes the athlete interviews of Yle Sport at the summer 2022 World Athletics Championships. The games were held in Oregon, United States, and there was a reporter from Yle interviewing the athletes right after their performance. The material of the thesis consists of 29 English interviews, based on which the analysis was made. The most important questions this thesis attempts to answer have to do with how well the interviewer and the interviewee follow the typical structure and other unwritten rules of an interview situation, and what kinds of ways they both have to impact the length of the interview. The thesis also studies the epistemics of the interviews, meaning how the participants showcase their own knowledge, and the appraisal and judgement of the language used in the interviews.

The main method the thesis utilizes is conversation analysis, which is a linguistic method created in the United States during the 1960s. Conversation analysis studies how and why something is said. Words and sentences play an important role in the analysis, but so do the tone of the voice and pauses in speech, for instance. Besides examining the conversation, this thesis discusses interviews as a genre and ponders whether it matters that the English used in the interviews is not necessarily the mother tongue of the participants.

The results of the paper show that both the interviewer and the interviewee are well aware of the norms guiding an interview situation. The interviewer asks questions, and the interviewees answer these. The analysis shows that the interviewer in the material always goes straight to the next question after an answer, without linking it to previous turns or commenting anything the interviewee said, which differs from traditional conversation. The thesis also discusses the relationship between different types of questions and answers and shows that the form of the question presented does not affect the length of the answer the interviewee gives. The results of this thesis also support the findings of previous research regarding epistemics and appraisal: the interview participants have multiple resources to exhibit their knowledge or use evaluative language, and even though the participants in the data may say something positive or negative, they tend to say something contrary afterwards, following the typical sandwich approach, which makes their statements quite neutral at the end.

Miten kisa meni? : Keskustelunanalyysi suorituksen jälkeisistä urheilijahaastatteluista

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkielma analysoi Yle Urheilun urheilijahaastatteluja kesän 2022 yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa. Kisat järjestettiin Oregonissa Yhdysvalloissa, ja paikalla ollut Ylen toimittaja haastatteli urheilijoita heti heidän suorituksensa jälkeen. Tutkielman aineistona on 29 englanninkielistä haastattelua, joiden pohjalta analyysi suoritettiin. Tärkeimmät kysymykset, joihin tutkielma pyrkii vastaamaan, liittyvät siihen, miten hyvin haastattelija ja haastateltavat noudattavat tyypillistä haastattelutilanteen rakennetta ja muita kirjoittamattomia sääntöjä, sekä siihen, millaisin keinoin haastattelija ja haastateltavat voivat roolissaan vaikuttaa haastattelun pituuteen. Tutkielma tarkastelee myös haastattelutilanteen episteemisyyttä eli sitä, miten osallistujat tuovat esiin omaa tietämystään, sekä haastattelussa käytetyn kielen puolueellisuutta ja tuomitsevuutta.

Päämetodi, jota tutkielmassa käytetään, on keskustelunanalyysi, joka on 1960-luvulla Amerikassa kehitetty kielitieteellinen suuntaus. Keskustelunanalyysi tutkii, miten ja miksi jokin asia sanotaan. Sanat ja lauseet ovat tärkeässä roolissa analyysissa, mutta niin ovat myös äänenpainot ja vaikkapa puheen tauot. Keskustelun tarkastelun lisäksi opinnäytetyössä pohditaan haastattelua lajina sekä sitä, onko sillä vaikutusta, että haastatteluissa käytetty englanti ei ole välttämättä osallistujien äidinkieli.

Tutkielman tulokset osoittavat, että sekä haastattelija että haastateltavat ovat hyvin perillä haastattelutilannetta ohjaavista normeista. Haastattelija esittää kysymyksiä ja haastateltavat vastaavat näihin. Analyysi osoittaa, että aineiston haastattelija siirtyy vastauksen jälkeen aina suoraan seuraavaan kysymykseen linkittämättä tätä edellisiin puheenvuoroihin tai kommentoimatta millään tavalla haastateltavan sanomisia, mikä eroaa tavallisesta keskustelusta. Tutkielmassa pohditaan myös erilaisten kysymysten ja vastausten suhdetta ja osoitetaan, että esitetyn kysymyksen muoto ei vaikuta siihen, miten monitavuisen vastauksen haastateltava antaa. Opinnäytetyön tulokset käyvät lisäksi hyvin yhteen aiempien episteemisyyttä ja kielen arvioivuutta käsittelevien tutkimusten kanssa: haastattelun osallistujilla on käytössään monenlaisia keinoja näyttää tietämystään tai käyttää arvostelevaa kieltä. Vaikka aineiston osallistujat saattavat sanoa jotain positiivista tai negatiivista, pyrkivät he tämän jälkeen myös sanomaan jotakin päinvastaista tutun hampurilaismallin mukaan, jolloin heidän puheenvuoronsa pysyvät kohtalaisen neutraaleina.