JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellistä kuntoutusta. Kaksi- ja monikielisyys on yleistyvä ilmiö niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin, minkä takia myös puheterapiaan ohjautuu entistä enemmän kaksi- ja monikielisiä asiakkaita. Kielihäiriön kuntoutusta on kuitenkin tutkittu pääasiassa yksikielisillä henkilöillä, joten tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten yksi- ja kaksikielisten puheterapia sekä muut kielelliset interventiot vaikuttavat kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellisiin taitoihin.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin kahdeksaa vuosina 2012–2020 julkaistua tutkimusartikkelia. Nämä artikkelit käsittelivät kaksikielisten kielihäiriöisten lasten intervention vaikuttavuutta. Viidessä artikkelissa vertailtiin L2-kielisen ja kaksikielisten interventioiden vaikutuksia keskenään. Kolmessa artikkelissa arvioitiin vain yksikielisen intervention vaikutuksia. Näistä yhdessä interventio oli L2-kielinen ja kahdessa L1-kielinen. Tutkimuksissa arvioitiin kaksikielisten kielihäiriöisten lasten kielellistä kehitystä sanaston, syntaksin sekä kerrontataitojen kehitystä.

Tulokset osoittivat, että kaksikieliset kielihäiriöiset lapset hyötyvät sekä yksi- että kaksikielisistä kielellisistä interventioista. Yksikieliset interventiot tukivat pääasiassa sen kohteena olevaa kieltä, ja siirtovaikutusta kaksikielisten kielihäiriöisten lasten toiseen kieleen esiintyi vain vähän tai ei ollenkaan. Sen sijaan kaksikieliset interventiot vaikuttivat molempiin kieliin. Kaksikieliset interventiot siis tukivat L1-kieltä enemmän kuin pelkästään L2-kieliset interventiot. Lisäksi kaksikieliset interventiot tukivat L2-kielen taitoja yhtä paljon kuin L2-kieliset interventiot.

Tämän tutkielman tuloksien perusteella kaksikieliset kielihäiriöiset lapset hyötyvät siis sekä yksi- että kaksikielisistä interventioista, ja havainnot ovat samansuuntaisia aiemman kirjallisuuden kanssa. Kaksikielisten interventioiden etuna kuitenkin on, että ne tukevat kaksikielisten molempia kieliä ilman, että L2-kielen kehitys hidastuisi verrattuna pelkästään L2-kieliseen interventioon. Kaksikielisille kielihäiriöisille tulisi siis tarjota mahdollisuuksien mukaan suoraa tukea heidän molempiin käyttämiinsä kieliin, koska pelkästään yksikielisen intervention siirtovaikutukset jäivät lähes olemattomiksi.