JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kuvata resilienssiin ja resilienssin vahvistamiseen liittyvää yksilönäkökulmaa persoonallisuuden Big Five -piirteiden ja kognitiivis-behavioraalisen terapiasuuntauksen näkökulmasta. Tarkastelen tässä tutkielmassa sitä, miten resilienssi ja persoonallisuuden Big Five -piirteet ovat yhteydessä toisiinsa, sekä miten resilienssiä voidaan vahvistaa neuroottisuuden piirrettä ilmentävillä kognitiivis-behavioraalisen terapian avulla.

Viime vuosien aikaiset tapahtumat, kuten koronapandemia sekä jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva maailmamme ovat nostaneet resilienssin eli psyykkisen joustavuuden käsitteen yhä useampien yksilöiden tietoisuuteen. Kasvavissa määrin on alettu lisäksi kiinnostumaan siitä, miten erilaiset yksilölliset ominaisuudet näkyvät resilienssin ilmentämisessä sekä miten resilienssiä voidaan vahvistaa. Päätinkin resilienssin yksilönäkökulmaa tutkiakseni rajata aiheeni erilaisiin persoonallisuuden piirteisiin. Resilienssin vahvistamiseen liittyen valitsin paljon tutkitun ja oman tutkimusaiheeni kannalta relevanteimman menetelmän, kognitiivis-behavioraalisen terapiasuuntauksen.

Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkimusmenetelmänä toimii narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielmassa hyödyntämäni aineistot ovat tieteellisesti todennettuja artikkeli- ja kirjalähteitä sekä tutkimusartikkeleita. Kirjallisuuskatsauksen avulla voin analysoida valitsemiani aineistoja yksityiskohtaisesti sekä arvioida niiden eroja ja yhtäläisyyksiä tutkielmani kokonaiskäsityksen hahmottamiseksi.

Tutkimustulosten mukaan resilienssi ja neuroottisuuden piirre korreloivat keskenään vahvimmin ja negatiivisesti. Kun resilienssin todettiin olevan yhteydessä korkeaan elämäntyytyväisyyteen, vähäiseen psyykkiseen sairastavuuteen ja positiivisiin tunteisiin, oli neuroottisuus yhteydessä alhaiseen elämäntyytyväisyyteen, mielenterveyden ongelmiin ja negatiivisiin tunteisiin. Kognitiivis-behavioraalinen terapiasuuntaus ja siitä eriytynyt positiivinen kognitiivis-behavioraalinen terapiamuoto todettiin keskeisiksi menetelmiksi psyykkisen oireilun vähentämisessä, yksilön voimavarojen lisäämisessä ja resilienssin vahvistamisessa.

Tämä kirjallisuuskatsaus on toteutettu eettiset periaatteet huomioon ottaen ja tehdyn tutkimuksen luotettavuutta lisäävät monipuolisesti hyödynnetty aineisto, eri aineistojen samansuuntaiset tutkimustulokset sekä tutkimuksen kriittinen tarkastelu. Tulevaisuuden näkökulmasta resilienssitutkimuksessa tulisi huomioida erityisesti resilienssiin liittyvää kritiikkiä kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä tutkia erilaisten resilienssin vahvistamiseen keskittyvien interventio-ohjelmien vaikuttavuutta ja kehittämistä.