JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuoruuden urheiluharrastuksen mahdollisuuksia tuoda hyötyjä yksilölle työelämään. Lähtökohtana tutkielmalle oli liikkumisen sekä urheiluseurojen toimintaan osallistumisen vähentyminen. Tästä syntynyt huoli on suuntautunut pitkälti nuorten fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen, mutta tässä tutkielmassa mielenkiintoni oli kohdistunut urheilun sosiaaliseen puoleen. Tutkielmassa pyrin tunnistamaan sellaisia sosiaalisia taitoja, joita nuori voi kehittää urheilussa ja hyötyä niistä myöhemmin työelämässä. Lisäksi selvitin näiden taitojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkielman toteutin kirjallisuuskatsauksena. Käytin taitojen tunnistamista ja kehityksen mittaamista varten kahta eri taitojen yläkäsitettä. Työnantajien eniten arvostamien pehmeiden taitojen avulla selvitin, mistä sosiaalisista taidoista yksilö hyötyy eniten työelämässä. Tällaisia taitoja ovat kommunikaatio- sekä ryhmätyöskentelytaidot. Taitojen kehittymisen osalta hyödynsin määrällisiä sekä laadullisia tutkimuksia, joissa selvitettiin elämäntaitojen kehitystä urheilussa. Tutkimukset keräsin kansainvälisistä tietokannoista.

Sekä määrälliset että laadulliset tutkimukset osoittivat taitojen kehittymisen urheiluissa. Taitojen kehitys tapahtuu luonnollisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sekä yksilö- että joukkueurheilijat kehittävät taitoja, kun harjoittelutoiminta tapahtuu ryhmissä. Kehitys ei ole vakio ja siihen vaikuttavia tekijöitä on havaittu tutkimuksissa. Tällaisia tekijöitä ovat ainakin harrastuksen pituus, siihen käytetty aika ja urheilijan ikä.

Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että työelämässä hyödyllisten ryhmätyöskentely- sekä kommunikaatiotaitojen kehittyminen on urheiluharrastuksessa todennäköistä. Tulokset olivat yhteneviä eri metodien ja tekomaiden välillä. Kehittymien ei vaatinut siihen tietoista pyrkimystä. Tutkielmantulos tuo esiin yhden syyn lisää, miksi yksilön olisi kannattavaa osallistua urheilutoimintaan nuorena.