JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielmani käsittelee vuosien 1941–1944 aikana Kokkolassa olleiden saksalaisten sotilaiden ja paikallisten ihmisten yhteiseloa. Selvitän tutkielmassani, minkälaista paikallisten ja saksalaisten välinen kanssakäyminen oli, mitkä motiivit sitä ohjasivat sekä miten paikalliset saksalaisiin suhtautuivat.

Olen käyttänyt tutkielmassani laajaa lähdeaineistoa. Päälähteenä toimivat Kokkolan poliisilaitoksen rikosilmoituspäiväkirjat sekä Valtiollisen poliisin tilannekatsaukset. Muina lähteinä olen käyttänyt Kokkolan kaupungin toimielinten tuottamia asiakirjoja sekä muistitieto- ja sanomalehtiaineistoa. Lähteitä olen analysoinut laadullisen sisällönanalyysin sekä historiallisen lähdekritiikin keinoin.

Paikallisten ja saksalaisten kanssakäyminen oli monipuolista ja erilaisten syiden motivoimaa. Se oli sekä järjestettyä että oma-aloitteista. Taloudellisten intressien ohjaamaa kanssakäymistä oli esimerkiksi työnteko saksalaisille. Saksan armeijan mittavat materiaalikuljetukset Kokkolan Ykspihlajan satamaan toivat monelle kaupunkilaiselle mahdollisuuden toimeentulon hankkimiseen. Säännöstelyn alaisen tavaran pimeä kaupankäynti oli myös tavanomainen kanssakäymisen muoto. Tavara vaihtoi omistajaa Poliisin merkintöjen mukaan vilkkaasti esimerkiksi rautatieaseman ympäristössä.

Vapaa-aikaan kuului erilaisia tapahtumia. Suosittu järjestetyn kanssakäymisen muoto oli jalkapallo-ottelut paikallisen ja saksalaisen joukkueen välillä. Paitsi että ottelut olivat yleisölle ja pelaajille hauska ajanviettotapa, oli niillä myös syvempi merkitys. Otteluiden lipputuloilla kerättiin rahaa sodasta paljon kärsineille sotainvalideille. Järjestettyjä tapahtumia, joissa paikalliset ja saksalaiset olivat tekemisissä toistensa kanssa, olivat myös erilaiset juhlat ja konsertit.

Paikalliset loivat saksalaisiin myös henkilökohtaisia suhteita. Monet kokkolalaiset ystävystyivät saksalaisten kanssa ja heistä tuli tuttavia, joiden kanssa vietettiin aikaa oma-aloitteisesti. Paikallisten naisten ja saksalaisten sotilaiden seurustelu oli yleinen ilmiö. Osa seurustelusuhteista johti kihlautumiseen ja jopa avioliittoon asti.

Suhtautuminen saksalaisiin oli kirjavaa. Kokkolasta on selkeästi löydettävissä henkilöitä ja yhdistyksiä, jotka suhtautuivat kaupungissa olleisiin saksalaisiin hyvin suopeasti. Tällaisia yhdistyksiä olivat esimerkiksi Suomalais-saksalainen seura sekä Samfundet Folkgemenskap. Toisaalta myös sellaisia henkilöitä ja ryhmittymiä oli, jotka suhtautuivat saksalaisiin kielteisesti. Saksalaisvihamielisyyttä esiintyi erityisesti poliittisen vasemmiston keskuudessa. On kuitenkin huomattava, ettei valtaosa kaupunkilaisista kuulunut kumpaankaan ääripäähän, vaan suhtautui saksalasiin neutraalisti.

Tutkimustulokseni osoittavat, että Kokkola oli satamansa vuoksi Saksan sotavoimille merkityksellinen paikka. Pysyviä saksalaisjoukkoja esiintyi kaupungissa noin kolmen vuoden ajan, ja he olivat näkyvä osa kaupungin ja sen asukkaiden elämää.