JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Viime vuosien aikana kaupungistuminen on johtanut Suomessa tilanteeseen, jossa maaseudun väestö on alkanut ikääntyä ja vähentyä. Tämän seurauksena monet pienemmät maaseudun kunnat ovat kohdanneet haasteita palveluiden ja elinvoimaisuuden ylläpidossa. Yhtenä vastauksena näihin ongelmiin on alettu näkemään vapaa-ajan asutuksen tuoma positiivinen vaikutus kuntien elinvoimaan.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia taloudellisia, sosiaalisia ja maankäytöllisiä vaikutuksia vapaa-ajan asutuksella voi olla pienille mökkipaikkakunnille Suomessa, ja kuinka nämä vaikutukset heijastuvat kuntien elinvoimaan. Lisäksi tavoitteena on pohtia, kuinka kunnat voisivat tulevaisuudessa hyödyntää paremmin vapaa-ajan asutuksen tuottamaa monipaikkaisuutta. Tutkimus itsessään on suoritettu yhden pienen mökkipaikkakunnan kriteerit täyttävän kunnan alueella. Tutkimusalueena toimii Etelä-Savossa sijaitseva Hirvensalmen kunta. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmen puolistrukturoidun teemahaastattelun, sekä paikallisille asukkaille ja yrityksille suunnattujen kyselyiden avulla. Aineiston analysointitapana on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimuksessa havaittiin, että vapaa-ajan asutuksella on selvästi positiivisia vaikutuksia pienten mökkipaikkakuntien elinvoimaisuuteen. Eniten esiin nousivat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, mutta myös maankäytöllisiä vaikutuksia ilmeni. Kohdekunnassa tärkeimmiksi vaikutuksiksi nousivat vapaa-ajan asutuksen vaikutus kunnan palveluiden ylläpitoon, sekä tapahtumatoiminnan mahdollistaminen kesäisin. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että vapaa-ajan asutuksen vaikutukset voivat myös vaihdella jonkin verran alueittain kuntien sisällä.

Tutkimus osoitti, että kuntien on elinvoiman ylläpitämiseksi kannattavaa panostaa vapaa-ajan asutukseen. Tulevaisuudessa maaseudun vakituinen väestö tulee todennäköisesti vähenemään entisestään, jolloin kuntien on myös pyrittävä siihen, että kausiluonteista vapaa-ajan asutusta saataisiin muutettua enemmän ympärivuotiseksi. Tällöin vapaa-ajan asutuksesta saatavat hyödyt kasvaisivat entisestään. Erityisen tärkeää tämän tavoitteen kannalta on huomioida vapaa-ajan asukkaiden tarpeet ja pyrkiä saamaan heitä paremmin osaksi yhteisöä. Lisäksi kuntien on varmistettava, että vapaa-ajan asutusta ei kehitetä liikaa vakituisen asutuksen kustannuksella, jotta vakituisetkin asukkaat pysyvät tyytyväisinä.