JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -työssäni tarkastelen Kerstin Johansson i Backen nuortenromaanin Näkymätön Elina (2003, suom. Kirsti Johansson) päähenkilö Elinan identiteetin kuvausta. Teos kertoo 11-vuotiaasta, isänsä yllättäen menettäneestä Elinasta, joka kuuluu meänkieltä puhuvaan vähemmistöön Tornionjokilaaksossa. Elina on sulkeutunut, yksinäinen tyttö, jota opettaja kiusaa koulussa. Yksinäinen ja koulussa kiusattu Elina luo suolla oman leikkimaailmansa, jossa hän pystyy kokea itsensä tärkeäksi. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, kuinka Elinan hahmo tematisoi identiteettikriisiä yhteiskunnallisissa olosuhteissaan ja psykologisesta näkökulmasta. Tarkastelen myös, millä kirjallisuuden keinoilla Elinan mielen järkkyminen on kuvattu.

Tarkastelen tutkimuksessani, miten isän menettämisestä johtuva trauma ja suru sekä yksinäisyys, kiusaaminen ja näkymättömyys koulussa vaikuttavat Elinan identiteettiin. Tutkin myös, millä tavalla yhteiskunnalliset olosuhteet, ruotsinsuomalaisten vähemmistöasema, vaikuttaa hänen identiteettinsä. Miten kahden kulttuurin välitilassa eläminen ja oman kielen käytön kieltäminen vaikuttavat identiteettiin? Teoksessa näyttäytyy sekä yksilöllinen että yhteiskunnallinen trauma. Lähestyn identiteettiä näistä kahdesta näkökulmasta: yksilöllisestä ja yhteiskunnallisesta. Yksilöllistä näkökulmaa identiteetistä tarkastelen psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen keinoin. Yhteiskunnallista näkökulmaa puolestaan tarkastelen asettamalla teoksen historialliseen ja yhteiskunnalliseen kehykseensä tutkimalla, miten teos asettuu nuortenkirjallisuuden perinteeseen ja dialogiin ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kanssa. Tässä hyödynnän apumetodinani myös jälkikolonialistista otetta. Tutkimukseni on siis moniperspektiivinen, jotta teoksen tulkinta ei jäisi yksipuoliseksi. Erityisesti trauma ilmenee teoksessa niin monella tasolla, että se vaatii monta näkökulmaa tutkimukseen.

Psykoanalyyttinen näkökulma tutkimuksessani liittyy pitkälti Elinan suomaailmaan, kontekstuaalinen näkökulma puolestaan koulumaailmaan ja siihen yhteiskunnalliseen kontekstiin, johon teos sijoittuu. Tärkeimmät käsitteet tutkimuksessani ovat trauma, identiteetti, tiedostamaton eli alitajunta ja leikki. Traumaa tarkastellessani hyödynnän muun muassa Anne Whiteheadin, Cathy Caruthin ja Sirkka Knuutilan tutkimuksia aiheesta. Käytän tutkimuksessani psykoanalyytikko Sigmund Freudin teorioita, erityisesti hänen näkemystään tiedostamattomasta, surusta sekä ihmisen yliminästä, superegosta. Lisäksi hyödynnän D. W. Winnicottin teoriaa leikistä. Identiteettiä tarkastellessani tuon esiin Stuart Hallin näkemyksiä identiteetistä. Ruotsinsuomalaista kirjallisuutta tarkastellessani hyödynnän aiempaa tutkimusta ruotsinsuomalaisesta kirjallisuudesta sekä kaunokirjallisia teoksia, joiden avulla pystyn osoittamaan kohdeteokseni yhteyttä ruotsinsuomalaiseen kirjallisuuteen. Aloitan tutkimuksessani kontekstualisoimalla teoksen nuortenkirjallisuuden perinteeseen ja dialogiin ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kanssa ja sen jälkeen etenen psykoanalyyttiseen analyysiin.

Tutkimukseni osoittaa, että Elinan identiteettiin vaikuttavat monet asiat: niin yksilöllinen trauma ja surun käsittely kuin yhteiskunnallinen ruotsinsuomalaisten vähemmistöasema ja ruotsalaistamispolitiikka, joka kieltää meänkielen ja suomen kielen käytön. Kielellisellä tasolla näyttäytyy traumafiktiolle tyypillisiä piirteitä, muun muassa toistoa ja fantasiaa. Myös lapsen ääni on yksi tyypillinen tapa tuoda traumaattisia kokemuksia esiin, joten teoksen asetelma on itsessään jo traumafiktiolle tyypillinen.