JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Lasten ja nuorten ruutuaika sekä sosiaalisen median käyttömäärät ovat lisääntyneet älypuhelinten yleistyttyä lähes jokaisen lapsen ja nuoren käyttöön. Sosiaalisen median nopea kehitys, kasvaneet käyttömäärät ja huoli lasten ja nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista ovat johtaneet aiheen kansainvälisesti lisääntyneeseen tutkimukseen. Lapset ja nuoret ovat kehitysvaiheen vuoksi alttiissa asemassa sosiaalisen median ongelmallisten käyttäytymismallien kehittymiselle. Aivojen kehitys esimerkiksi toiminnanohjauksen, käyttäytymisen ja tunne-elämän säätelyn alueilla on vielä kesken. Nuoruutta kohti palkkiohakuisuus sekä joukkoon kuulumisen tarve lisääntyy, mikä haastaa myös sosiaalisen median käyttöä.

Tässä tutkielmassa tavoitteena oli selvittää, millaiset piirteet sosiaalisen median käytössä heikentävät lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia ja millaisilla keinoilla psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea sosiaalisen median käyttöön liittyen. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimusaineistona käytettiin kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia sekä alan asiantuntijoiden kirjoittamia toimitettuja teoksia. Tässä tutkielmassa sosiaalisen median tutkimusten pääpaino oli tämän hetken tuoreimmissa tutkimuksissa, koska digitaalisen tutkimuksen haasteena on ilmiöiden nopea kehitys ja tarkoituksena oli vastata tutkimuskysymyksiini tämänhetkisiin tietoihin pohjautuen.

Sosiaalisen median käytössä on tunnistettu useita piirteitä, jotka heikentävät lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. Ongelmalliseksi muodostunut ja liialliseksi kasvanut käyttö oli yhteydessä lisääntyneisiin mielialaoireisiin. Psyykkistä hyvinvointia voivat heikentää sosiaalisessa mediassa tapahtuva sosiaalinen vertailu, Fear of Missing Out (FOMO) sekä sosiaalisen median passiivinen käyttö. Tapa selailla sosiaalista mediaa lähellä nukkumaanmenoa ja yöaikaan nähtiin unenlaadun heikkenemisen kautta haitalliseksi psyykkiselle hyvinvoinnille. Psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen keinot voivat koskea suoraan sosiaalisen median käyttötapoja tai muuta sosiaalisen median ulkopuolista elämää. Keskeisiksi keinoiksi nähtiin aikuisten tarjoama ohjaus, tuki ja malli, psykologisten perustarpeiden tukeminen, tietoisuuden lisääminen aiheesta sekä ongelmallisen käytön varhainen tunnistaminen. Lupaavia terapeuttisia interventioita ja tietoisuustaitopohjaisia harjoitteita on kehitetty vähentämään sosiaalisen median aiheuttamaa ahdistuneisuutta ja ongelmallista käyttöä.

Lisätutkimusta tarvitaan, jotta löydettäisiin lisää näyttöperustaisia ja pitkävaikutteisia interventioita tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Sosiaalisen median käyttötavat voivat olla hyvin moninaisia, joten tulevaisuudessa tutkimusten olisi tarpeellista keskittyä rajatumpiin sosiaalisen median käyttötarkoituksiin sekä yksilöllisiin vaikutuksiin. Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että lapset ja nuoret tarvitsevat ohjausta sosiaalisen median hyvinvointia tukevaan ja tietoisempaan käyttöön kehitysvaiheensa vuoksi. Sosiaalisen median haitallisella käyttötavalla voi olla monenlaisia psyykkistä hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia, joten tietoisuuden lisääminen aiheesta on tärkeää ennaltaehkäisyn, ongelmallisen käytön tunnistamisen ja tuen saamisen kannalta varhaisessa vaiheessa.