JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä kandidaatin tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on rakentaa kuvaus yksilöpsykologisesta ja kriittisestä kiusaamisnäkökulmasta, ja jossa tarkastellaan diskursiivisella otteella näkökulmissa esiintyviä henkilökuvauksia. Tutkielma kuvaa, miten nämä kiusaamisnäkökulmat määrittelevät ja selittävät kiusaamista sekä kiusaamisnäkökulmien pohjalta syventyy siihen, millaista kuvaa nämä näkökulmat luovat kiusaamistilanteissa mukana olevista henkilöistä.

Yksilöpsykologinen kiusaamisnäkökulma määrittää kiusaamista yksilön tahallisina, vahingoittavina tekoina, jotka ovat toistuvia ja jotka kohdistuvat itseä heikompaan henkilöön. Yksilöpsykologinen kiusaamisnäkökulma selittää kiusaamista yksilön psykologisten ominaisuuksien perusteella ja tätä näkökulmaa edustavat kiusaamisinterventiot keskittyvätkin yksilön käyttäytymisen muuttamiseen. Yksilöpsykologisessa kiusaamisnäkökulmassa kiusaamista määritellään, selitetään ja kuvataan kiusaamistilanteissa mukana olevia henkilöiden kautta, jotka tyypillisesti jaetaan kiusaajan, uhrin ja sivullisten rooleihin. Rooleja ja rooleihin määriteltyjä henkilöitä kuvataan pääasiassa niin, että henkilöt omaavat negatiivisia ominaisuuksia ja piirteitä, ja näin myös henkilöille roolien myötä asetetut leimat ovat pääasiassa negatiivisia. Ainoa positiivisesti kuvattu rooli on yksilöpsykologisessa kiusaamisnäkökulmassa sivullisten roolin alla kuvattu puolustajan rooli.

Kriittinen kiusaamisnäkökulma pyrkii laajentamaan näkemystä kiusaamisesta yksilön ominaisuuksien ulkopuolelle ja keskittyy tarkastelemaan kiusaamisen sosiaalisia, yhteisöllisiä ja kontekstisidonnaisia lähtökohtia. Kiusaamisnäkökulmat eivät ole toisiaan poissulkevia, ennemminkin tunnistetaan, että perinteistä yksilöpsykologista kiusaamisnäkökulmaa edustava käsitys tarvitsee rinnalleen yksilön ulkopuolista tarkastelua muun muassa tehokkaampien interventiomallien kehittämiseksi ja kiusaamiskäsityksen laajentamiseksi. Kriittisessä kiusaamisnäkökulmassa kiusaamista määritellään ja selitetään sisällyttämiseen ja ulossulkemiseen liittyvänä ilmiönä, jossa kamppaillaan vallasta, yhteisöön kuulumisesta ja mahdollisuudesta tulla nähdyksi normaalina. Kriittinen kiusaamisnäkökulma luo sellaista henkilökuvaa, missä kiusaaminen ei ole vain tiettyjen tai tietynlaisten henkilöiden keskuudessa tapahtuvaa toimintaa, vaan sellaista, jossa kiusaamistilanteissa mukana olevat henkilöt toimivat inhimillisten tarpeiden ohjaamana tavoitteenaan turvata itsensä ja oma yhteisönsä. Lisäksi kriittinen kiusaamisnäkökulma kuvaa, miten yksilöt ovat kaikessa toiminnassaan, myös sellaisessa, joka voidaan nähdä johtavan kiusaamiseen tai joka voidaan määritellä kiusaamiseksi, vahvasti kontekstin vaikutuksen alaisena, mikä näkyy myös heidän inhimillisten tarpeiden tyydyttämisessä ja oman turvallisuuden puolustamisessa.