JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Onko mahdollista suunnitella toimiva musiikkikeskus pelkästään akustiikan optimoinnin perusteella,esteettisiä vaikutuksia rajoittamatta? Tällä periaatteella lähdin suunnittelemaan projektia alkuvaiheista asti, jotten unohtaisi projektin keskiössä olevaa elementtiä, ääntä, sekä siihen kytkettyä tärkeintä aistia, kuuloa. Syksyn 2022 Nykyaikainen Arkkitehtuuri III -kurssin tehtävänantoon kuului vanhan 1960-luvun Oulun Pakkahuoneella sijaitsevan toimistorakennuksen muuttaminen musiikkikeskukseksi, silti säilyttämällä joitain vanhan rakennuksen elementtejä. Halusin säilyttää vanhasta rakennuksesta pelkästään kantavat rakenteet, jotka nelinkertaistin ylöspäin.

Miksi pallot? Ennen kuin lähdin piirtämään ensimmäisiä malleja, koin tärkeäksi tutkia ääntä ja arkkitehtuurin vaikutusta ääneen. Pidän orgaanisista muodoista arkkitehtuurissa, joten halusin myös nähdä miten kaarevat seinät vaikuttavat äänen kulkuun. Tulin siihen lopputulokseen, että kaareva seinä on mielenkiintoisin lähtökohta tässä projektissa, sillä se synnyttää määritelmänsä mukaan kaksi erilaista ääneen vaikuttavaa pintaa — koveran ja kuperan. En halunnut ujostella muotojen kanssa, joten vedin kaarevat seinät täysillä kokonaisiksi. Buckminster Fuller-tyyppinen geodeettinen terässtruktuuri toimii pallojen kantavana rakenteena.

Tein muutaman äänianalyysiin eri tietokoneohjelmilla (mm. Pachyderm acoustics, joka on Rhinoceros 3Dohjelman laajennusosa), ja huomasin että mitä pienempi pallon säde, sitä keskittyneempi ääni on sen lähtökohtaan. Toisaalta pallot, joilla on suurempi säde, laajentavat ääntä vapaammin ympäri palloa. On siis sopivaa sattumaa, että pienet pallot ovat yksilöharjoitustiloja ja suuremmat pallot ovat kamarimusiikkisali ja ravintola. Lopputuloksena loin kuusi kappaletta yksilöharjoituspalloja (kaksi eri kokoa); kaksi kappaletta pieniä ryhmäharjoituspalloja; kolme kappaletta suuria ryhmäharjoituspalloja; yhden ravintolapallon; ja kaiken päällä sijaitsevan kamarimusiikkisalipallon. Jokaisen pallon sisäänkäyntiin on kytketty ns. catwalk, joka on jokaisessa pallokerroksessa kiinni pallojen sivulla sijaitsevassa tornissa. Catwalkiin pääsee myös kahdella eri tyhjiöhissillä sekä kierreportailla, jotka pysähtyvät pelkästään pallokerroksissa.

Sivulla sijaitseva 16-kerroksinen betoninen torni toimii toimistotilojen ja henkilökunnan sosiaalisten tilojen paikkana. Alimmassa kerroksessa sijaitsee myös kahvila ja ”agora”, josta pääsee sisäpihalle. Kellarikerrokseen olen mahduttanut varasto-, siivous-, sekä tekniset tilat. Betonitornissa on myös isompi hissi. Koska vanhan Toimistorakennuksen yksi julkisivumateriaaleista on kupari, halusin käyttää sitä inspiraationa omissa materiaalivalinnoissani. Ajan myötä suunnitelmassani kupari muuttui messingiksi; se on hyvin yleinen materiaali kitaran kielissä ja puhallinsoittimissa. Messinki on myös kestävämpää kuin kupari, eikä se tummu tai ruostu yhtä helposti. Pallojen sisämateriaali on puuvaneri akustisista syistä, ja on myös puusoittimista inspiroitu. Näin säilytin projektissa eri instrumenttien elementtejä materiaalivalinnoillani. Koska pallonmuotoisessa kamarimusiikkisalissa on akustiset riskinsä, puiset akustiikkalevyt optimoivat äänen kulkua vielä tarkemmin.

Musiikkikeskus huipentuu ylimpään palloon, eli kamarimusiikkipalloon. Katsojat pääsevät sisälle pelkästään saman pallon alakerrassa sijaitsevan lämpiön kautta, joka ramppina kiertää ylöspäin pallon reunoja lähes kattoon saakka. Katsomopaikat ovat sijoitettu ramppiin.