JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki tuli voimaan vuonna 2019. Siitä lähtien on kiinnitetty huomioita erityisesti aikuisten käyttämiin verkkopalveluihin. Digipalvelulaki vaatii julkisen sektorin ja osan yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista toteuttamaan saavutettavia verkkopalveluja. Saavutettavuuden edistämisen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkopalvelut tulisi tehdä niin, että niitä voi käyttää erilaiset ihmiset erilaisin rajoituksin. Aikuiset osaavat vaatia ja kyseenalaistaa puutteellisia verkkopalveluita, mutta täyttävätkö lapsille osoitetut verkkopalvelut ja digitaaliset materiaalit erityisesti koulussa digipalvelun määrittämät vaatimukset?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, huomioivatko peruskoulun 1.–6. vuosiluokan opettajat saavutettavuusvaatimukset opetuksessaan. Mikäli huomioivat, millä tavalla ja toisaalta, jos eivät huomioi, miksi eivät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin saamaan vastauksia Webropol -kyselyllä. Tutkimukseen saatiin 30 vastausta 1.–6.-luokkalaisten opettajilta. Vähäisestä vastausmäärästä huolimatta on selvää, että opettajien tietämys saavutettavuudesta on aika vähäistä. Saavutettavuutta toteutetaan ehkä osittain, mutta lain tuomat vaatimukset eivät välttämättä ole tiedossa. Resurssien puute ja tietämättömyys koko saavutettavuudesta ovat suurimmat syyt siihen, ettei opetusmateriaaleissa toteuteta saavutettavuutta. Positiivista on, että tietämystä on mahdollista lisätä. Tässä tutkimuksessa on myös jatkokehitysehdotuksia siihen, kuinka saada lisättyä opettajien keskuudessa saavutettavuuteen liittyvää tietoa ja taitoa.