JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen alkoholipolitiikkaa käsittelevissä sanomalehtiteksteissä aktivoituvia diskursseja ja lekseemin eurooppalainen luonnollistumaa alkoholipoliittisessa kontekstissa. Tutkimusaineistoni koostuu 30:stä Helsingin Sanomissa julkaistusta sanomalehtitekstistä, joiden otsikossa tai leipätekstissä esiintyy lekseemi eurooppalainen. Vanhimmat 10 tekstiä on julkaistu 1990-luvun alkupuoliskolla ennen vuoden 1995 alkoholipoliittista kokonaisuudistusta. 10 tekstiä on 2010-luvulta ennen suunniteltua, mutta toteuttamatta jäänyttä alkoholipoliittista kokonaisuudistusta. Uusimmat 10 tekstiä on julkaistu ennen vuoden 2018 alkoholipoliittista kokonaisuudistusta. Tutkimukseni keskeisenä teoreettisena ja metodisena lähtökohtana on kriittinen diskurssianalyysi. Sovellan Norman Faircloughin (1994 [1989]) analyysimallia, jossa on kuvauksen, tulkinnan ja selityksen tasot. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullista.

Esittelen tutkimuksessani neljä aktivoituvaa diskurssia. Ne ovat haitta-, kulttuuri-, suunta- ja vapausdiskurssi. Lisäksi esittelen lekseemin eurooppalainen luonnollistumaa koskevat havaintoni ja johtopäätökseni. Haittadiskurssissa on kysymys puhumisen tavasta, jossa korostuvat alkoholinkäyttöön liittyvät kielteiset ilmiöt ja seuraukset. Kulttuuridiskurssissa on kyse alkoholinkäytön tapoihin liittyvästä puheesta. Vapausdiskurssissa ovat läsnä normistoon, instituutioihin sekä kieltoihin ja rajoituksiin liittyvät puhumisen tavat. Suuntadiskurssi on alkoholipoliittisessa kontekstissa esiintyvää metaforista puhetta, jossa entiteetti on liikkeessä ja joko toimija tai suunta on abstrakti. Nämä diskurssit limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa.

Useimmissa teksteissä aktivoituu useita diskursseja. Lähestyn aihetta kuvauksen ja tulkinnan tasoilla sanaston osalta varsinkin substantiivi- ja verbivalintojen, erityisesti alkoholijuomien eksplisiittisten nimeämisten kautta. Kieliopin osalta tarkastelen varsinkin modus- ja persoonavalintoja sekä lekseemin eurooppalainen komparaatiota. Edelleen tarkastelun kohteena ovat retoriset kysymykset. Selityksen tasolla sidon analyysini yhteiskunnalliseen kontekstiin. Alkoholidiskurssit vaikuttavat erilaisilta vakiintuneilta puhumisen tavoilta kahden perusargumentin ympärillä. Yhden mukaan alkoholihaitat aiheutuvat liiallisesta sääntelystä ja sen myötä alkoholijuomien heikosta saatavuudesta, mikä johtaa ei-toivottavaan alkoholinkäyttöön. Toisen mukaan alkoholipolitiikan vapauttaminen ja sen myötä alkoholijuomien parempi saatavuus lisäisi alkoholihaittoja. Lekseemi eurooppalainen näyttää 1990-luvun alussa alkaneiden tai kiihtyneiden luonnollistumis- ja luonnollistamisprosessien seurauksena muodostuneen käsitteeksi totuttua vapaammille alkoholioloille.

Tutkimukseni on lähtökohta laajemmille alkoholipolitiikkaa koskevien kielen ilmiöiden tarkasteluille. Tulokset auttavat lähestymään kriittisesti vakiintuneita alkoholipoliittisen puheen tapoja ja kehittämään tutkimusta aiheen ympärillä.